Chuck Palahniuk: Fight Club

Posted on January 28 2007 by frank

“Tyler gets me a job as a waitress. Next thing, Tyler is pointing a gun to my mouth.” Osapuilleen nain kirja alkaa jymahtaa ja rullaa lapi vahvalla latingilla. Elokuva oli aikanaan todella vahva, innoittava ja alykas adrenaliinitykitys. Ehdottomasti yksi 90-luvun parhaita elokuvia, oman all time high – elokuvalistani karkiryhmassa. Vihdoin luin kirjan ja se lunasti odotukset.

Luonnollisesti on vaikeata arvostella kirjaa objektiivisesti, kun kuvat elokuvasta pyorivat paassa sita lukiessa ja sita virittaytyy sitakin kautta aika kovalle lataukselle. Kaanteinen ongelma oli aikanaan Taru Sormusten Herrasta – elokuvien kanssa, jotka virittivat henkiin lapsuuden viisinkertaisesti luetun kirjan taianomaisen tunnelman. Siltikin en voi muuta sanoa, etta diggasin seka Palahniukin tiukan tykittavasta tyylista, etta julman keskiluokkaiselaman vastaisesta asenteesta. Kaikki se normielaman tyhjyys rajahtaa paalle tata lukiessa ja tarjottu ratkaisu on silkkaa kuparia.

Elokuva on ollut varsin uskollinen kirjalle, mita nyt muutaman sivujuonteen jattanyt kayttamatta (kuten Tylerin loistavan kaytannon pilan hienostorouvan kotijuhlissa tarjoillessaan). Loppuratkaisu on itse asiassa mielestani elokuvassa viela parempi kuin kirjassa, joka jatkuu siita mihin elokuva loppuu viela hivenen matkaa. Kirjan loppu tuntuu nyt ehka hivenen laimealta.

Chuckin kirjoihin pitaa tarttua laajemmallakin rintamalla taman alun jalkeen. Jos ne pystyvat jatkamaan Fight Clubin aloittamalla tiella tuoden sen perusanalyysiin lisavivahteita niin rokki soi jeah!

Similar Posts:

Be Sociable, Share!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *