Suomen maahanmuuttopolitiikasta

Posted on November 18 2008 by frank

Halusimmepa tai emme, kunnallisvaalien tulos kertoo siitä, että Suomen maahanmuuttopolitiikasta on keskusteltava. Tietty osa kansasta on sitä mieltä, että meillä on ongelmia maahanmuuttajien kanssa ja että vallankäyttäjät eivät halua puhua asiasta. Maahanmuuttajat esimerkiksi aiheuttavat suhteettoman suuren osan rikollisuudesta Suomessa, mutta valtaeliitti ei ole esittänyt, mitä se aikoo tälle asialle tehdä. Puhutaanpa siis aiheesta vähän.

Ihmisillä on paha tapa käsitellä kansanryhmiä hyvin yleistävien stereotypioiden kautta. Yksi tällainen stereotypia syntyy siitä, että ulkomaalaiset ovat rikollistilastoissa lukumääräänsä nähden yliedustettuina Suomessa. Keskimäärin he tekevät puolitoistakertaisesti rikoksia valtaväestöön nähden, mutta erityisesti raiskauksien ja ryöstöjen kohdalla heidän osuutensa on vielä suurempi. Tämän voi tarkistaa esimerkiksi
Oikeusministeriön sivuilta

. Toivottavasti tämän faktan esiintuominen ei leimaa suoraan ketään rasistiksi, koska lakaisemalla ongelma maton alle sille ei voida tehdä mitään.

Tämän tosiasian pohjalta syntyy eräiden ryhmien ylläpitämä stereotypia ulkomaalaisista työtä pakoilevina, sosiaalietuuksista nauttivina ja rikoksia tekevänä ongelmaryhmänä. Esitän kuitenkin vastakohtaisen stereotypian, jonka uskon olevan totuudenmukaisempi useamman maahanmuuttajan kohdalla. Väitän, että maahanmuuttajien enemmistö on rehellistä ja työtäpelkäämätöntä porukkaa. He eivät ole käyneet suomalaista pullamössöperuskoulua, vaan joutuneet tekemään työtä elämänsä eteen. Siksi heistä on kasvanut tunnollista ja ahkeraa kansaa. Vaikka suomalainen yhteiskunta ei usein tarjoa heille kuin ns. paskaduuneja, ovat he kiitollisia mahdollisuudestaan olla Suomessa ja haluavat kaikin keinoin kantaa kortensa kekoon maamme hyvinvoinnin eteen.

Kumpikin stereotypia on huomattavan yleistävä ja kadottaa sen tosiseikan, että maahanmuuttajien joukko on monenkirjava, koostuu useista kansallisuuksista, hyvin eri olosuhteista tulleista ja hyvin eri syistä Suomeen saapuneista henkilöistä. On nuorta ja vanhaa, korkeasti koulutettua ja kouluttamatonta. Jos mietimme rikollisuutta ja muuta ongelmakäyttäytymistä, niin on muistettava, että sekä supisuomalaisten, että maahanmuuttajien joukossa hyvin pieni osa ryhmästä vastaa valtaosasta häiriökäyttäytymisestä.

Mitä meidän sitten pitäisi tehdä, jotta harvempi maahanmuuttaja olisi syrjäytynyt tai oireilisi ongelmiaan ulospäin? Syy ongelmakäyttäytymiseen ei ole ihonvärissä tai geeneissä, eikä useimmiten myöskään kulttuurisissa piirteissä itsessään. Enemmänkin ongelmana on kahden erilaisen kulttuurin kohtaaminen ja niiden integraation epäonnistuminen. Ihminen, joka kokee olevansa tietyn yhteiskunnan jäsen, on valmis puolustamaan sen arvoja. Jos jäät ulkopuoliseksi tai sinut torjutaan, et myöskään niin helposti omaksu ympäröivän yhteisön arvoja.

Suomen maahanmuuttopolitiikan ongelma ei ole maahanotettujen määrä. Lukumääräisesti Suomi ottaa pakolaisia vastaan alle kymmenesosan siitä, mitä Ruotsi. Esimerkiksi vuonna 2007 Ruotsiin päätyi noin 7000 Irakilaista, kun Suomeen pääsi 113. Ongelma on siinä, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun maahanmuuttaja on päässyt Suomeen. Hän on kielitaidottomana kulttuurissa, jota hän ei tunne. Hän ei tiedä, mitkä ovat suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä arvoja, mitä asioita täällä arvostetaan. Suomalainen yhteiskunta ei yksinkertaisesti avaudu hänelle. Useimmiten hän joutuu myös kokemaan enemmän tai vähemmän syrjintää valtaväestön taholta.

Tässä vaiheessa maahanmuuttaja tarvitsee paljon omaa tahtoa päästäkseen osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Useimmiten tätä myös aluksi löytyy. Valitettavasti haasteet ovat niin suuria ja apua niin vähän, että tämä ei aina riitä. Ilman opastavaa karttaa, joka kertoisi miten luovia vieraassa yhteismaailmassa – mitä haasteita ylittää, mihin suuntaan pyrkiä ja mihin asioihin panostaa – ei helposti löydä perille. Ilman avoimia ovia ja tietoa tarjolla olevista mahdollisuuksista voi hakata päätään seinään loputtomiin.

Tarvitaan huomattavasti enemmän panostusta maahanmuuttajien suomalaiseen yhteiskuntaan integroimiseen. Tarvitaan pätevää kieliopetusta, kulttuurikasvatusta, mahdollisuuksia ja foorumeita kohdata valtaväestöä, oppia ymmärtämään heitä. Tarvitaan mahdollisuuksia kouluttaa itseään, mahdollisuuksia löytää oma kutsumuksensa ja uskoa siihen, että mahdollisuudet ovat Suomessa avoimia tämän kutsumuksen toteuttamiseksi. Ehkä myös jonkinlaisia yhteiskunnan järjestämiä työpaikkoja, joissa saadun työkokemuksen kautta ponnistus vapaiden markkinoiden työpaikkoihin johtaa parempiin tuloksiin. Yleisesti ottaen tarvitaan sellainen ilmapiiri, jossa Suomeen saapuva maahanmuuttaja kokee olevansa inhimillisesti arvokas ja näkee, että häntä varten on luotu mahdollisuuksia, joiden kautta toteuttaa itseään ja antaa panoksensa yhteiskunnalle.

Maahanmuuttajien integroimiseen panostaminen on inhimillisesti äärettömän arvokasta ja rikastaa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. Sillä vältetään myös monia surkeita ihmiskohtaloita ja tragedioita. Panostaminen on myös pitkällä tähtäimellä taloudellisesti hyödyllistä, kun maahanmuuttajista suurempi osa pääsee sellaiseen palkalliseen työhön, jossa he pystyvät käyttämään parasta osaamistaan. Tiivistäen: Maahanmuuttopolitiikka ei lopu vakituisen oleskeluluvan myöntämiseen, se vasta alkaa siitä.

Similar Posts:

Be Sociable, Share!

One response to “Suomen maahanmuuttopolitiikasta”

  1. Nyt otit tosi vaikean asian puheeksi. Totean tähän nyt pikimmiten muutaman asian:

    Ensimmäisenä pitää heti myöntää, että Suomessa toki on syrjintää ja rasismia. Se on ihan selvä asia. Täällä ulkomailta tulevat joutuvat huomattavan useasti hanttihommiin, ja se on selkeä ongelma.

    Kolikon toisella puolella kuitenkin on sitten se, että Suomihan on työttömien maistereiden luvattu maa. Jos me emme pysty tarjoamaan töitä valtaväestön korkeastikoulutetulla kansanosalle, miten voimme kuvitella, että saisimme sitä tarjottua ryhmälle, joka on työmarkknoilla lähtökohtaisesti paljon vaikeammassa asemassa ?

    Ranskassahan on jo todettu, että ihmiset, jotka otetaan ulkomailta hanttihommaan saattavat hyvinkin olla varsin ahkeria ja tyytyväisiä – he muistavat mistä ovat tulossa. He monesti kaikesta huolimatta näkevät siinä jotain hyvää, että he ovat päässet länsimaahan siivoamaan katuja ja pesemään vessoja – eipä ainakaan tarvitse olla sodan jaloissa tai ääri-Islamilaisen kulttuurin kurimuksessa.

    Heidän lapsensa on sitten täysin toinen tarina. Itseasiassa eräs harvoista terroristeja tyypillisesti yhdistävistä tekijöistä on, että he tavallista useammin kuuluvat toisen polven maahanmuuttajiin. Heillä ei ole niin tiukka side alkuperäiskulttuuriinsa, ja he eivät ole onnistuneet myöskään löytämään paikkaansa valtaväestön ja sen kulttuurin keskuudesta.

    Tämä ryhmä on perin ongelmallinen. He elävät uudessa maassa lapsesta asti, oppien sen arvomaailmaa ja kulttuuria, ollen kuitenkin samalla jossain määrin sen ulkopuolella ja sen luokkajärjestelmän alimmissa kasteissa. Tästä syntyy katkeruutta, levottomuutta, autojen polttamista Ranskassa ja asuinalueita, joille poliisikaan ei uskalla mennä. Ruotsissakaan ei mene hyvin.

    Kyllä, tässä on kysymys integroitumisen epäonnistumisesta. Silti olen nähnyt tätä integroitumisen epäonnistumista useissa Euroopan valtioissa, ja olen sitä mieltä, että kunnes joku maa osaa osoittaa hyvän integrointimallin, meidän tulee ehdottomasti olla konservatiivisia siinä kuinka paljon me otamme tänne ihmisiä kulttuureista, jotka eivät ole aika lähellä omaamme. Peräänkuulutan sitä, että meillä on velvollisuus myös omaa kulttuuriamme ja oman asuinalueemme hyvinvointia kohtaan, ja totean, ettei meillä ole oikeutta ottaa tarpeettomia riskejä silkasta hyväsydämmisyydestä. On toimittava järkevästi, s.e. oikeasti teemme viisaita ratkaisuja analyysin ja pohdinnan kautta.

    Olen myös sitä mieltä, että integroitumisen tulee tapahtua myös pääosin valtakulttuurin ehdoin. En näe, että meidän kulttuurimme tulisi tulla liian pitkälle vastaan sellaisten kulttuurien kanssa, joiden arvot ovat suoranaisessa ristiriidassa omiemme kanssa. Arvostan kulttuuriamme, sen vastuullisuutta ja oikeamielisyyttä suhteessa moneen muuhun kulttuuriin, joiden arvot ovat pahimmillaan keskiaikaisia. Meidän maassamme on jotain perin hienoa, ja osin siksi tänne on tulijoitakin. Pitäkäämme huolta siitä, että tänne halutaan jatkossakin tulla sen vuoksi, että täällä asumisessa on jotain hienoa ja toivottavaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *