Mitä on raha? Mihin me sitä tarvitsemme? Mitä jos se olisi erilainen?

Posted on January 31 2010 by frank

Mitä raha oikeastaan pohjimmiltaan on? Minkälainen järjestelmä sen ympärille rakentuu? Näitä ikuisuuskysymyksiä kutkutti, kun katsoin
‘Money as Debt’-dokumentin

ja kun uuden vuoden Skandinaavia-reissulla tutustuin Tukholmassa
Kungliga Myntkabinettetissa

. Rahan historia tuli tutuksi Lydian Kroisoksen painattamista kolikoista aina maailman ensimmäiseen* moderniin pankkiin, Stocholm-bankkeniin, joka toimi vuosina 1681-88 ennen kuin meni konkurssiin ja johtaja tuomittiin kuolemaan.

Mitä raha on? “Arvon mitta ja vaihdon väline” vastasi Rölli-peikko aikanaan. Vastaus pitää paikkansa, mutta ei vielä kerro miten raha onnistuu nämä tehtävänsä täyttämään. Pohjimmiltaan raha on
luottamusta

. Luottamusta siihen, että kyseinen välikappale – oli se sitten, metallia, paperia tai bittejä – säilyttää arvonsa muiden ihmisten silmissä siihen asti, että vaihdan sen jälleen johonkin tavaraan tai palveluun.

Mitä raha mahdollistaa? Se mahdollistaa vaihtosuhteen irrottamisen henkilökohtaisista suhteista. Vaihtokaupassa molempien osapuolten piti vaihtaa tavaransa samaan aikaan, jollei heidän välinen henkilökohtainen luottamussuhde luonut varmuutta toisen myöhemmästä takaisinmaksusta. Luottamuksemme rahaan mahdollistaa fyysisesti, sosiaalisesti ja ajallisesti erilliset vaihtotapahtumat. Saan rahaa laitokselta vastineeksi työpanoksestani. Tämän rahan maksan kuppilaan vastineeksi oluttuopeista. Raha tekee siis kasvottoman vaihdon mahdolliseksi. Pienet keräilijä- ja maatalousyhteisöt tulivat toimeen ilman sitä, mutta monimutkaiset kaupunkiyhteisöt, joissa iso osa väestöstä toimii muualla kuin alkutuotannossa, tarvitsevat luotettavan vaihdon välineen toimiakseen. Raha on siis välttämätön rakenteellinen tekijä moderneissa yhteiskunnissa.

Miksi luotamme rahan arvoon? Aikanaan raha oli arvokasta, koska siinä oleva metalli oli arvokasta. Aluksi paperiraha oli arvokasta, koska sen julkaissut pankki oli sitoutunut tarjoamaan sen arvoa vastaavan määrän kultaa keskusvarastostaan. Nykyään raha ei ole sidottu mihinkään todelliseen. Se on arvokasta vain, koska me kaikki uskomme sen olevan arvokasta ja uskomme, että muutkin uskovat sen olevan arvokasta. Me uskallamme luottaa sen arvoon, koska sen ympärille on rakentunut valtava instituutio pankkeineen, keskuspankkeineen ja valtiontakauksineen, jotka kaikki pyrkivät estämään sen arvon romahduksen.

Mistä rahaa syntyy? Keskeinen nykymenon mahdollistava innovaatio rahajärjestelmässä on lainoitus. Pankit voivat harkintansa mukaan lainata rahaa jopa yhdeksän kertaa enemmän kuin mitä niissä on talletuksia. Kun pankki myöntää lainan, se ei siis ota rahoja tililtään, vaan se yksinkertaisesti luo uutta rahaa maailmaan.
Tämän ansiosta Matti Meikäläinen voi marssia pankkiin ja jos hänellä on esittää tarpeeksi uskottava tarina, voi hän saada puoli miljoonaa euroa visionsa toteuttamiseen. Tämä mahdollisuus saada rahaa tänään omia tulevaisuuden tienestejä vastaan on keskeisesti vauhdittanut yhteiskuntamme teknistä ja taloudellista kehitystä. Ilman sitä eläisimme huomattavasti vaatimattomammissa taloissa, omistaisimme paljon vähemmän elämää helpottavia tavaroita ja tulevaisuutemme olisi paljon enemmän riippuvainen vanhempiemme varallisuudesta.

Jonkinlainen rahankaltainen vaihdon väline on siis elimellinen osa kompleksista yhteiskuntaa. Mutta voisiko raha olla joiltakin osin erilainen kuin nyt, ja silti palvella yhteiskuntaa? Heitetäänpä ilmoille siis muutama vaihtoehtoinen vaihdon väline.

Mielenkiintoisen vaihtoehdon tarjoaa niin sanottu ‘
negatiivisen koron raha

‘. Nykyjärjestelmä on rakennettu siten, että rahan pitäminen säästössä tuottaa korkoa, mutta mitäpä jos raha polttelisi näpeissä, koska sen arvo alenisi hiljalleen, mutta vääjäämättä. Raha ei voisi maata hyödyttömänä tilillä, vaan ihmisillä – ja vielä enemmän pankeilla ja yrityksillä – olisi suurempi halu käyttää sitä, joka johtaisi rahan nopeampaan kiertoon ja sitä kautta suurempaan tuottavuuteen ja työllisyyteen. Ajatusta on sovellettu käytäntöön paikallisrahoina monia kertoja viimeisen sadan vuoden aikana. Jännittävää kyllä, viime aikoina teema on noussut vakavaan
keskusteluun

ja asiasta ovat alkaneet kiinnostua myös keskuspankit. Ruotsin keskuspankki on
tiettävästi

ensimmäinen pankki, joka muutti ohjauskorkonsa lievästi negatiiviseksi. Jos negatiivisesta korosta tulisi yleinen standardi, voisi se muuttaa rahamarkkinoiden dynamiikkaa huomattavasti.

Toiseksi olen miettinyt, että nykyjärjestelmässä rahaa luodaan lainaa vastaan, joka tarkoittaa, että rahan luominen jakautuu hyvin epätasaisesti yhteiskunnassa. Miksei voitaisi kehittää nykyjärjestelmän rinnalle jonkinlaista ‘inhimillistä vaihtovälinettä’. Sitä ei luotaisi velkaa ottamalla, vaan sen sijaan jokainen kansalainen olisi oikeutettu esimerkiksi 365 yksikköön kyseistä valuutta vuodessa, jotka ilmestyisivät tilille yksi kerrallaan päivittäin. Tätä valuutta sitten voisi käyttää normaalisti ostamiseen ja sillä olisi jokin vaihtokurssi suhteessa ‘normaaliin’ rahaan. Ideana olisi kuitenkin, että sen syntymekanismi takaisi jokaiselle kansalaiselle tietynsuuruisen perustulon. Lisäksi se ohjaisi ihmisten toimeliaisuutta enemmän erilaisia ihmisiä tasaisesti hyödyttävien tuotteiden ja erityisesti palveluiden kehittämiseen.

Tämänkaltaista valuuttaa voisi kehittää vielä edelleen esimerkiksi säätämällä, että jokaisessa transaktiossa se menettäisi hivenen arvostaan. Tällöin kyseinen valuutta tasoittaisi myös tehokkaasti rahan keskittymistä tiettyihin käsiin ja näin kaventaisi tulonjakoa. Tästä voisi vielä tehdä sellaisen sovelluksen, että puhtaassa palvelutransaktiossa arvo ei alenisi toisin kuin tuotteiden myynnissä. Tämä ohjaisi ihmisiä enemmän palveluntuottamiseen ja vähemmän tavarantuottamiseen, mikä olisi ekologisesti perusteltua.

Tässäpä nyt siis ensinnäkin vähän pohdintaa rahan perusolemusta. Lopussa sitten muutama villi heitto, joiden kaikkia seurauksia ei todellakaan ole pohdittu lävitse. Vieläkin radikaalimmin erilaisia rahajärjestelmiä voisi varmaan keksiä. Lisäksi nykyinen tekninen kehitys voisi mahdollistaa monia sellaisia visioita, jotka aiemmin ovat kaatuneet käytännön toteuttamisen mahdottomuuteen. Elektroninen raha avaa ovet monille tempuille, joita käsin kosketeltava raha ei sallinut. Jännittävämpiä spekulaatioita en nyt kuitenkaan keksinyt. Raha on jotenkin simppeli, mutta silti varsin kimurantti asia. Sen olemukseen liittyvien perusasioiden, saatikka sitten dynamiikan, pohtimisessa meinaa mieli nyrjähtää.

*Museo on ruotsalainen, joten saattaa olla, että historiaa on katsottu sini-keltaisten silmälasien lävitse.

Similar Posts:

Be Sociable, Share!

5 responses to “Mitä on raha? Mihin me sitä tarvitsemme? Mitä jos se olisi erilainen?”

  1. Juho says:

    Kiinnostava postaus, joka liippaa myös jonkin verran mun tutkimusaiheita. Tuohon luottamukseen liittyen yhdeksi tulevaisuuden valuutan muodoksi on välillä väläytelty mainetta ja/tai identiteettiä. Tarkemmin noista esim. mun blogissa http://sanainen.arkku.net/2009/09/17/maine-on-valuuttaa/

    Kannattaa tutustua myös Tero Heiskasen ja kumppanien Yhteistietokunta-ajatuksiin esim. osoitteessa yhteistietokunta.ning.com (en voi tehdä tuosta linkkiä kun tää systeemi blokkaa kommentit jos niissä on yli yksi linkki 🙁 ), niissä on aika keskeistä juuri noihin paikallisrahamekanismeihin perustuva malli.

  2. Hieno pohdinta. Muutama lisäajatus: Raha ei ole niinkään pelkkää luottamusta vaan sopimus (luottamus liittyy sopimuksen ylläpitämiseen). Rahaa käyttävän yhteiskunnan jäsenet ovat tehneet tiedostamattaan sopimuksen muiden kanssa, että rahalla on yhteinen arvo ja valtio pitää huolen siitä, että kilpailevia rahoja ei tule. Ihmiset syntyvät ja kasvavat tähän sopimukseen, joten parempaa ei osata kaivata. Rahahan on erittäin hyvä systeemi niille, jotka saavat käsiinsä rahaa. Muille sitten taas systeemi ei ole hyvä, koska jos ei ole rahaa, et voi oikein tehdä mitään. BBC taisi äskettäin uutisoida maailman suurimmista ongelmista ja köyhyys voitti kisan. Se kertoo aika paljon ihmiskunnan viisaudesta, että meidän suurin ongelma on köyhyys, joka on sisäänrakennettu rahaa käyttävään yhteiskuntamalliin. Rahanhan on pakosta oltava niukkaa, koska muuten sillä ei olisi arvoa. Ja koska raha on niukkaa niin sitä ajautuu väkisten “kyvykkäiden” käsiin, niin että osalle väestöä sitä ei riitä ollenkaan ja he ovat köyhiä = “heillä on vähän tai ei ollenkaan rahaa”.

    Jos haluaa mieltään nyrjäyttää lisää, niin tässä on pari vinkkiä. Kannattaa olla varovainen, oikeassa mielen tilassa ja asioiden loksahtaessa paikoilleen, mieli voi nyrjähtää hyvinkin kirjaimellisesti.

    – Kokeile miettiä minkälaisia arvon mittaamiskäytäntöjä ja vaihtamiskäyttäytymistä syntyisi, jos raha ei olisi niukkaa ja se olisi käyttäjien omaa. Jos siis kuka tahansa saisi luoda rahaa mielikuvituksellisen summan mikä tahansa hetki. Ensimmäisenä tulee mieleen, että eihän se toimisi ollenkaan. Kaikilla olisi loputtomasti rahaa, eikä sillä olisi mitään arvoa. Mielipuolista! Mutta entäs jos leikitään, että olisi sellainen sääntö, että näillä ehdoilla on pakko tulla toimeen. Siis kuka tahansa saa luoda niin paljon rahaa kuin haluaa milloin tahansa. Mitä ihmiset alkaisivat tehdä? Miten arvoa välitettäisiin ja vaihdanta tapahtuisi? Miten systeemi saataisiin mielekkääksi? Tässä tehtävässä motivoi aikalailla se, että ihmiskunnan suurin ongelma köyhyys poistuu samalla hetkellä kun tuo systeemi saadaan käytäntöön. Koska kuka tahansa saa luoda rahaa niin ei voi mitenkään olla tilannetta, että kukaan tervejärkinen olisi rahaton eli köyhyys (niinkuin me se tunnetaan) katoaisi maailmasta.

    Jos tuota ajatuskulkua jatkaa niin saattaa jäädä sille tielleen. Minä tein sen viime kesänä ja yhä olen samalla tiellä, eikä loppua näy.

    Lisävinkki: kannattaa lainata metafysiikan puolelta ajatuksia ulottuvuuksien määrän vaikutuksesta. Nykyinen rahahan on yksiulotteinen, siihen sisältyy vain määrä-ulottuvuus. Nykyistä rahaa voidaan mitata vain ja ainoastaan määrässä. Jos ulottuvuuksia on useampia, niin rahan toiminta monipuolistuu aivan kuten esim. kolmiulotteinen maailma on monipuolisempi kaksiulotteinen.

    Laitan tästä linkin tuonne http://yhteistietokunta.ning.com -sivustolle, jonka Juho ehtikin tuossa jo vinkata.

  3. Frank says:

    Kiitoksia Juholle ja Terolle kommenteista ja linkeistä. Lueskelin niitä sunnuntain ratoksi, mutta en vieläkään onnistunut lopullisesti ratkaisemaan tulevaisuuden rahan ideaalia muotoa 🙂

    Sen sijaan silmiä avasi Teron yksinkertainen huomio siitä, että nykyisin, kun meillä on vain yhdenlaista rahaa, voidaan sillä kommunikoida vain yhdenlaisia asioita. Parempaan yhteiskuntaan ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen voitaisiin päästä sitä kautta, että meillä olisi useampi rinnakkainen rahajärjestelmä, jotka toimisivat eri logiikoiden pohjalta ja sitä kautta kykenisivät ilmaisemaan erilaisia asioita.

    Vaihtoehtoisia rahamuotoja etsittäessä erityisesti maineeseen liittyvät järjestelmät kuulostavat sellaisilta, joita nykyisen rahajärjestelmän rinnalle kaivattaisiin. Pienyhteisöissä maineen kommunikointiin riitti puskaradio, mutta jotta positiivinen tai negatiivinen maine saataisiin osaksi globaalia maailmaamme, olisi se kyettävä pukemaan jonkinlaisen järjestelmän muotoon. Parhaimmillaan tällainen järjestelmä tarjoaisi inhimilliselle hyväntekemiselle ja ihmisyyden moraaliselle ulottuvuudelle lähiyhteisöt ylittävän kommunikaation muodon.

    Yleisesti ottaen oli mielenkiintoista havaita kuinka paljon erilaisia ‘vaihtoehtoisen rahan’ hankkeita netissä tällä hetkellä onkaan. Mielenkiinnolla odotan myös Juhon ja Teron omien, aiheeseen liittyvien hankkeiden etenemistä. Voisiko olla, että elämme uudenlaisten vaihdon välineiden valtavirtaistumisen etsikkoaikaa!

  4. “Pankit voivat harkintansa mukaan lainata rahaa jopa yhdeksän kertaa enemmän kuin mitä niissä on talletuksia.”

    Tuo on totta siinä tilanteessa, että rahakerroin olisi 10, eli reservivaatimus 10%. Nykypäivän luotonlaajennuksessa se on paljon enemmän. EKP:n kassareservivaatimus on 2% lyhytaikaisille lainoille (100 000 € ylittävältä osalta) ja 0% yli kahden vuoden lainoille. Eli käytännössä se on aina jotain nollan ja kahden prosentin väliltä.

    Laitoin tonne Excelin millä voit leikkiä:
    http://www.mindyourelephant.org/Z/Suomen%20pankit.xls

    Terkuin,

    Tomi

  5. sklnkl says:

    Vaihtoehtoisia rahamuotoja etsittäessä erityisesti maineeseen liittyvät järjestelmät kuulostavat sellaisilta, joita nykyisen rahajärjestelmän rinnalle kaivattaisiin. Pienyhteisöissä maineen kommunikointiin riitti puskaradio, mutta jotta positiivinen tai negatiivinen maine saataisiin osaksi globaalia maailmaamme, olisi se kyettävä pukemaan jonkinlaisen järjestelmän muotoon.

    http://www.yeslinksoflondon.com/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *