Luovuus – Suomalaisen vientiteollisuuden uusi kivijalka

Posted on November 21 2012 by frank

Suomalainen työelämä ei tule enää koskaan olemaan samanlainen kuin aiemmin. Talous on nykyään globaali. Tavarat ja pääomat virtaavat rajoista ja valtameristä piittaamatta. Keskeinen kysymys ei ole, onko tämä hyvä vai huono asia. Keskeinen kysymys on, miten Suomi sopeutuu tähän tilanteeseen, jossa perusteollisuuden ja valmistuksen työpaikat valuvat rajan taakse Puolaan ja Kiinaan. Eivätkä tule takaisin. Selluntuoksuisten menneiden aikojen haikailun sijasta on katse käännettävä tulevaan. On kysyttävä, mitä sellaista Suomi voi tuottaa, jota muut eivät voi tuottaa?

Heti aluksi on tiedostettava muutama perusasia. Me emme voi kilpailla työn halpuudella, joten työvoimaintensiiviset alat ovat meiltä pois. Samaten meillä on kovin vähän ainutlaatuisia raaka-aineita ja esimerkiksi suomalainen puu kasvaa turkasen hitaasti verrattuna brasilialaiseen kilpakumppaniinsa. Eli perusteollisuudesta ei ole enää vientivaltiksi.

Meidän tärkein valttimme on lopulta suomalaiset itse, erityisesti korkea koulutuksemme. Vaikka sanaa on hoettu kyllästymiseen asti, on selvää, että innovaatiot ovat Suomen tulevan menestyksen perusta. Paikallisesti kilpailluilla aloilla voi pärjätä vanhoilla resepteillä: pizzaa ja keskiolutta kivijalassa on toimiva resepti myös vuonna 2050. Mutta kansainvälisesti kilpailluilla aloilla me voimme menestyä vain sillä, että luomme uusia asioita, että olemme edelläkävijöitä, että tuotamme jotakin sellaista, jota kukaan muu ei vielä tuota. Se, mikä ei luo uutta, voidaan tuottaa jossakin halvemmalla. Voimme myydä rajojemme ulkopuolelle pitkässä juoksussa vain luovuuttamme.

Orastavia menestystarinoita on. Tätä kirjoittaessani kolme suomalaista iPad-peliä taistelee Yhdysvaltojen tuottavimman iPad-pelin tittelistä ja pelialalla ihmetellään mistä Suomi-ihme johtuu. Suomalaiset Supercell ja Rovio tahkoavat näillä peleillä reilusti yli miljoona euroa. Päivässä. Tulevaisuudessa Suomen vienti on uudenlaista sisältöä tuottavien nörttien kapeilla harteilla. Kuuluisa suomalainen insinööritaito taas pääsee oikeuksiinsa siellä, missä tuotetaan radikaalilla tavalla uudenlaisia keksintöjä. Esimerkiksi kierrätysrobottialalla. Tai matkapuhelinalalla kaksikymmentä vuotta sitten. Ei siellä, missä tekninen kehitys on hidastunut ja kulujen optimointi kasvattaa markkinaosuuksiaan. Kulujen karsinnassa luova suomalainen insinööri ei pärjää Etelä-Korealaiselle. Siksi insinöörien katseet on suunnattava markkinoille, joita ei vielä ole.

Suomalaisen vientiteollisuuden tulevaisuus
Suomalaisen vientiteollisuuden tulevaisuus

Miten sitten vahvistamme tulevaa luovuuttamme? Panostamalla tärkeimpään voimavaraamme, eli työntekijöihin. Eli ihmisiin. Panostus on aloitettava jo kouluvaiheessa.
Klassinen peruskoulupedagogiikka syntyi teollisen aikakauden tarpeisiin. Tärkeintä oli tuottaa työläisiä, jotka tottelevat käskyjä kyselemättä ja jaksavat istua paikallaan 8 tuntia putkeen. Valitettavasti tällainen opetusmalli on suunniteltu luovuuden tappamiseen ja onneksi siitä ollaan asteittain pyristelemässä eroon. Tulevaisuuden koulun tulisi rakentua yksilöiden kiinnostuksen kohteiden vaalimisen ja omaehtoisen etsimisen varaan. Nykyjärjestelmä tentteineen fokusoi faktojen opetteluun ja virheisiin, kun fokuksen pitäisi olla taitojen hankkimisessa ja uusien, yllättävien ratkaisujen tuottamisessa.

Työelämässä keskeinen muutos on siirtyminen ajanhallinnasta luovuuden vaalimiseen. Liian moni nykyjohtaja elää vielä lineaarisessa maailmassa, jossa yksi yksikkö työntekijän aikaa tuottaa yhden yksikön tulosta. Tällöin järkevää johtajuutta on pitää huolta, että työntekijä istuu mahdollisimman tiiviisti mahdollisimman monta tuntia työpöytänsä äärellä. Sekä tutkimukset kuin myös edelläkävijäyritysten käytännöt osoittavat kuitenkin, että työtunneilla on eroa. Tunti, jolloin työntekijä puhkuu intoa, voi tuottaa firmalle enemmän hyötyä kuin kuusitoista turtunutta tuntia näyttöpäätteen ääressä. Luovuus kukkii, kun työntekjä on innostunut ja virkeä, kun hänellä on vahva sisäinen motivaatio, kun tiimityö toimii. Tällöin voi syntyä jotakin, mitä muut eivät jo tee. Ja vain sillä voi kilpailla globaaleilla markkinoilla.

Johtajan on tehtävä valinta: joko hän kontrolloi työntekijöidensä luovuuden tukahduksiin. Tai sitten hän keskittyy johtamaan työntekijöidensä energisyyttä. Eli näkee tärkeimmäksi tehtäväkseen pitää huolta, että firman tuotantovälineet – eli työntekijöiden luovat mielet – ovat parhaassa mahdollisessa iskussa. Siltä osin kuin suomalaiset yritykset haluavat kilpailla kansainvälisillä markkinoilla, työntekijöiden innostus ei ole kiva bonus. Se on elinehto.

Tämä on ensimmäinen osa kolmeosaisesta suomalaisen työn tulevaisuutta kartoittavasta kirjoitussarjasta. Kirjoitukset kytkeytyvät osaksi valtioneuvoston eduskunnalle tuotettavan tulevaisuusselonteon ennakointiprosessia. Seuraavat osat ilmestyvät perjantaina ja maanantaina. Ne käsittelevät työelämästä syrjäytyvien työllistämistä sekä sisäisen motivaation keskeisyyttä sekä nuorten lahjakkuuksien houkuttelemisessa että eläkepommin ratkaisemisessa.

Similar Posts:

Be Sociable, Share!

2 responses to “Luovuus – Suomalaisen vientiteollisuuden uusi kivijalka”

  1. Lauri Gröhn says:

    Suomen koko pelibisnes tuottaa vähemmän vuodessa kuin vaikkapa Kone oy kuukaudessa. Tuskinpa Suomen tulevaisuutta voidaan rakentaa ajantappamisen varaan.

  2. frank says:

    Koneen liikevaihto vuonna 2011 oli 5,2 miljardia euroa ja liikevoitto 720 miljoonaa euroa. Koko Suomen pelialan liikevaihto oli viime vuonna 160 miljoonaa euroa. Eli kyse on tosiaan orastavasta menestystarinasta. Toisaalta tuo liikevaihto on tuosta varmaankin ainakin kolminkertaistumassa, eli kasvu on aika suurta. Lisäksi hissialan maailmanlaajuiset markkinat ovat noin 34 miljardin euron kokoiset, kun taas pelialan koko on 50 miljardia ja voimakkaassa kasvussa. Kun kakku kasvaa voimakkaasti, on siitä myös paljon helpompi kahmaista isompi siivu. Siksi peliala voi hyvinkin olla kansantaloudellisesti hissialaa merkittävämpi muutaman vuoden päästä.

    Mainittakoot myös, että tulevaisuudessa pelit voivat olla muutakin kuin ajantappamista.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *