Kolme kysymystä Eduskuntavaalien tuloksesta

Posted on April 20 2015 by frank

Vaalit on käyty ja tulokset on saatu. Osa juhli menestystä, osa kärsi tappioista. Itseäni ilahdutti useamman arvostamani yksittäisen ehdokkaan läpimeno. Samalla minua jäi askarruttamaan kolme tulosten herättämää isompaa kysymystä:

1) Onko pääkaupunkiseudun ja muun maan välille kasvanut ylittämätön kuilu?

Helsingissä Vihreät (5 paikkaa) oli selvästi suurempi kuin Perussuomalaiset (3 paikkaa) ja pääkaupunkiseudulla kolme suurinta puoluetta olivat Kokoomus (168 000 ääntä), Vihreät (99 000) ja SDP (95 000), kun muun Suomen selkeä ykkönen, Keskusta jäi 48 000 ääneen ja Perussuomalaisetkin 83 000 ääneen. Kärjistäen siis voisi sanoa, että Keskustaa ja Perussuomalaisia äänestettiin Kehä III:sen ulkopuolella, kun taas erityisesti Vihreitä, mutta myös Kokoomusta ja SDP:tä äänestettiin sen sisäpuolella.

Monet Helsinkiläiset Facebook-kaverini hämmästelevät miten tällainen ”käsittämätön” vaalitulos syntyi. Siinä maailmassa, missä he elävät, on aivan mahdotonta ymmärtää, miksi joku äänestäisi Perussuomalaisia. Veikkaisin, että monen maakuntien miehen on aivan yhtä vaikea ymmärtää miten joku voi äänestää Vihreitä.

Onko niin että todellisuus ja elämänpiiri Helsingissä on eriytynyt muusta Suomesta niin, että emme enää pysty käsittämään toisiamme? Ja onko meille muodostunut kaksi maaseutupuoluetta (Kesk & PS) ja yksi selkeä pääkaupunkiseutupuolue (Vihreät) ja kaksi enenevässä määrin kaupungistuvaa puoluetta (Kok & SDP)? Tästä haluisin lukea jonkun perusteellisen analyysin.

Tosin asetelma ei ole pelkästään pääkaupunkiseutu vastaan muu maa, vaan enemmänkin isot kaupungit vastaan muu maa. Pirkanmaalla Vihreät saivat kaksi paikkaa ja Perussuomalaiset neljä, mutta Vihreiden äänistä (28 500) valtaosa tuli Tampereelta (19 000), kun taas Perussuomalaisten äänistä (49 500) valtaosa tuli Tampereen ulkopuolelta (31 000).

Onko kaupunkien ja maaseudun eriytyminen siis tosiasia? Ja onko kyse yleisestä jälkiteolliseen aikaan liittyvästä taloudellisen toimeliaisuuden keskittymisestä suuriin yliopistokaupunkeihin?

Kerro minulle jos tiedät!

2) Onko aika ajanut vasemmiston ohitse?

90-luvun kolmissa eduskuntavaaleissa SDP sai keskimäärin 54 paikkaa ja Vasemmistoliitto 20 paikkaa. Yhteensä 74 paikkaa. Sen jälkeen alkoi alamäki, joka näissä vaaleissa kärjistyi kannatuksen romahdukseksi.

Nyt vaaleissa tuli SDP:lle vain 34 paikkaa ja Vasemmistoliitolle 12 paikkaa. Yhteensä siis 46 paikkaa. Vasemmiston kannatuksesta on siis parissa vuosikymmenessä haihtunut pois yli kolmasosa. Kyse ei voi olla vain yksittäisistä linjauksista, puheenjohtajista tai onko oltu hallituksessa vai oppositiossa. Kyllä jotakin perustavanlaatuisempaa on tapahtunut, mutta mitä?

Onko niin, että perinteinen duunari-identiteetti on kadonnut pois ja sitä kautta näiden puolueiden peruskannattajakunta? Onko puolueiden perinteiset tavoitteet saavutettu ja eivätkö puolueet ole onnistuneet keksimään uutta visiota toiminnalleen? Vai onko siirtymä globaalimpaan talousjärjestelmään vienyt pois sen kansallisen liikkumatilan, joiden avulla vasemmistolaista politiikkaa pystyttiin tekemään?

Jään odottamaan asiantuntevaa mielipidettäsi.

3) Soini hiihtää, Soini kalastaa, mutta miten käy Soinilta hallitustyö?

Neljän vuoden takaisen jytkyn jälkeen moni povasi sen olleen yhden kerran protesti-ilmiö, joka sulaisi olemattomiin neljässä vuodessa. Toisin kävi. Puolue onnistui pitämään lähes saman kannatuksen ja näin vakiinnuttamaan asemaansa yhtenä neljästä suuresta puolueesta.

Oppositiossa Perussuomalaisten oli hyvä jatkaa protestilinjaansa ilman vastuuta sanomisistaan. Näin he eivät pettäneet lupaustaan äänestäjilleen. Nyt lienee kaikille selvää, että Perussuomalaiset ovat seuraavassa hallituksessa. Sen jälkeen Soini ja muut Perussuomalaiset ministerit joutuvat perustelemaan hallituksen päätöksiä julkisuudessa kannattajilleen – myös monia sellaisia, joita vastaan osa kannattajista protestoi. He joutuvat sitoutumaan olemaan monen asian puolesta, kun oppositiossa oli helppoa olla yleisesti asioita vastaan. Kaksi kysymystä herää: Miten käy puolueen kannatukselle tässä vaiheessa? Ja miten luonnistuu Perussuomalaisten edustajilta hallitustyön vaatima ryhmäkuri? Näemmekö kenties pitkästä aikaa hallituksen, joka hajoaa kesken kauden?

Tällaisia kysymyksiä pohdin tänään. Ja olisin kiitollinen, jos sinä osaisit antaa niihin vastauksen!

Similar Posts:

Be Sociable, Share!

2 responses to “Kolme kysymystä Eduskuntavaalien tuloksesta”

  1. frank says:

    Tässä vuorostaan parhaita kuulemiani vastauksia näihin kolmeen kysymykseen:

    1) Onko pääkaupunkiseudun ja muun maan välille kasvanut ylittämätön kuilu?

    Jussi Pullinen tarjoaa parhaan toistaiseksi lukemani analyysin tästä kysymyksestä:

    Läntisessä maailmassa siirtymä globaaliin jälkiteolliseen aikakauteen jakaa ihmiset voittajiin ja häviäjiin. Voittajat asuvat kaupungin keskustoissa, joissa innovaatiotalous kukoistaa, pienpanimo-oluet virtaavat ja kuka tahansa osaa kysyttäessä nimetä lempiravintolansa Brooklynissä. Häviäjät asuvat maaseudun muuttotappiokunnissa, joissa olleet tehtaat vähentävät työntekijöitään tai lopettavat kokonaan. Kantakaupunkilaiset niin Suomessa kuin Lontoossakin kannattavat liberaaleja arvoja ja uskovat tulevaisuuteen, maaseudun ahdingossa perinteiset arvot ja muukalaisvihamielisyys kukoistavat. Ja ero näiden kahden ryhmän välillä jyrkkenee: “molemmilla puolilla rajaa alkaa yhä useammalle avautua EI MINUN SUOMENI.” Ja tämä on erittäin vaarallista yhteiskunnallemme!

    2) Onko aika ajanut vasemmiston ohitse?

    Olisiko vasemmistolta vuorostaan jäänyt ykköskohdassa mainittu siirtymä huomaamatta: “Suomessa poliittinen kenttä näyttää jakautuvan vaali vaalilta yhä selvemmin puolueiden sijasta arvokonservatiiviseen ja arvoliberaaliin leiriin.” Vasemmistoliiton kannatus on perinteisesti ollut kovaa perinteisten duunareiden ja vähäväkisten piirissä. Mutta tämän päivän vähäväkiset eivät samaistu prekariaatista ja pasifismista puhuvaan Arhinmäkeen, vaikka mies kuinka olisi futis-fani. Kuten eräs henkilö Facebookissa totesi: “Katsokaa Arhinmäkeä ja Soinia, miettikää kumpi enemmän muistuttaa huoltoasemien lippisparlamenttien väkeä.” Ehkä siksi tyytymättömyys nykymeininkiin kanavoituu vasemmiston sijasta Perussuomalaisiin.

  2. helsinkiläisenä en uskalla laittaa nimeäni tähän says:

    Hei Mikko,

    1) Onko pääkaupunkiseudun ja muun maan välille kasvanut ylittämätön kuilu?

    Tämä taitaa kyllä nyt olla oman edun ajamisen esimerkki molemmin puolin. Pääkaupunkiseudun suuri työllistäjä on “hallintopalvelut”, jolloin on luonnollista suosia vallan keskittämiseen pyrkiviä puolueita (lisää veroja valtiolle, vähemmän kunnille, lisää virkamiehiä Helsinkiin). Vastaavasti pääkaupunkiseudun ulkopuolella kannatetaan vallan hajauttamista ajavia puolueita, puolueita jotka ajavat paikallista hallintoa, keskusta selkeimpänä. Vihreät ovat aika irrallaan kaupunkien keskustojen ulkopuolisesta elämästä. Suomen poikkeuksellisen korkeaa bensaveroa esimerkiksi saatetaan perustella ympäristöasioilla, mutta sen voi moni kokea myös tulonsiirtona maaseudun autoista riippuvan liikenneverkon käyttäjiltä keskustojen raitioliikenteen rahoittamiseen.

    Nyt edellinen hallitus ajoi voimallisesti vallan keskittämistä isoihin kaupunkeihin, nosti virkamiesten palkkoja, heikensi tieverkostoa ja pakotti kuntia yhdistymään. Tälle luonnollisena vastavoimana tuli nyt sitten tämä viimeinen vaalitulos. Tavallaanhan tämä alkaa muistuttaa USAn mallia jossa toinen puolue ajaa keskushallintoa ja toinen osavaltioiden paikallista päätöksentekoa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *