Miten valonööri auttaisi Nepalin maanjäristyksen uhreja?

Posted on April 29 2015 by frank

Pahin maanjäristys yli kahdeksaankymmeneen vuoteen iski Nepaliin ja aiheutti valtaisaa materiaalista ja inhimillistä tuhoa. Tällä hetkellä kuolleita on raportoitu olevan vähintään 5000, mahdollisesti paljon enemmänkin. Lisäksi infrastruktuurin hajoaminen tarkoittaa sitä, että nälänhätä ja taudit tulevat vaatimaan vielä paljon uhreja. Uhriluvut ovat isoja, mutta jokaisen niistä takana on ihminen jolla oli perhe ja tulevaisuus, joka nyt pyyhkiytyi pois. Tai on vaarassa pyyhkiytyä pois, ellemme tee jotakin.

Näiden uutisten edessä sitä tuntee itsensä voimattomaksi. Hätä on suuri toisella puolella maailmaa. Mutta mitä minä voin tehdä? Uutislinkkien jakaminen Facebookissa tuntuu jotenkin turhalta.

Yksi vaihtoehto olisi tietysti pakata laukut ja lähteä paikan päälle auttamaan. Mutta hyväntahtoiset mutta osaamattomat vapaaehtoiset aiheuttavat todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä paikan päällä. Eli jos ei ole jotakin erityistaitoa, josta oikeasti on hyötyä, niin kannattaa pysyä poissa jaloista. En esimerkiksi usko, että nepalilaiset hirveästi hyötyisivät omista erityistaidoistani eli tieteellisestä kirjoittamisesta ja motivaatioluennoista.

Rehellisyyden nimissä, vaikka minulla olisi esimerkiksi kenttälääkärin koulutus, niin en siltikään todennäköisesti olisi ostamassa lentolippuja. Kunnioitan toki suuresti niitä ihmisiä, jotka tekevät tämän valinnan: Rientävät auttamaan eniten tarvitsevia vaikka toiselle puolelle maapalloa. He ovat totisesti Valonöörejä isolla V:llä. Kuten muistamme, valonööri on ihminen, jolla on sekä ylevät päämäärät että taito saavuttaa nämä tavoitteensa. Hätää kärsivien auttaminen on arvokas päämäärä. Ja he jotka siitä tekevät itselleen päätyön ovat kunnioituksemme arvoisia: He pelastavat ihmishenkiä.

Mutta voisiko täältä koto-Suomesta käsin olla jonkinlainen pikku-valonööri pienellä v:llä?

Vähin mitä voi tehdä on lahjoittaa rahaa jollekin hyväntekeväisyysjärjestölle, joka toimii paikan päällä ihmisiä auttamassa. Näin pystyy välillisesti vaikuttamaan siihen, että hätää kärsivät saavat tarvitsemaansa apua.

Mutta lahjoittamisenkin voi tehdä fiksusti tai vähemmän fiksusti. Yhdysvalloissa on viime vuosina vahvistunut ilmiö, jossa avustusjärjestöjä pyritään monitoroimaan ja arvottamaan sen perusteella, kuinka tehokkaasti ne onnistuvat auttamaan niitä tahoja, joita ne pyrkivät auttamaan. Esimerkiksi filosofi Peter Singerin perustama ’The Life You Can Save’ tarjoaa vaikutuslaskurin, jonka avulla voit laskea mitä vaikutuksia tietty rahasumma tietyn järjestön kautta saa aikaiseksi. Haluatko että sadalla eurollasi tarjotaan 419 ihmiselle vitamiinipitoisempaa ruokaa vai suojataan 136 lasta loistaudilta? Charity Navigator vuorostaan arvottaa avustusjärjestöjä usealla kriteerillä ja antaa niille sen pohjalta tähtiä, joiden avulla voit keskittää apusi tehokkaaksi todettuihin järjestöihin. [Edit:] Suomessa Effective Altruism Finland pyrkii edistämään tätä tehokasta hyväntekemistä.

On monia hyvää tarkoittavia järjestöjä, joiden tarkoitusperät ovat arvokkaat, mutta joiden toiminta ei tuota kovinkaan paljoa tuloksia. Avustusjärjestöjen vaikutuksen monitorointi mahdollistaa ”luovan tuhon” avustusjärjestöjen keskuudessa. Ne järjestöt, jotka osoittautuvat tehokkaiksi, saavat lisää resursseja toteuttaa missiotaan. Ja vähemmän tehokkaat kuihtuvat pois. Tämä on kaikkien etu. Näin avustukseen lahjoitetulla rahalla ei osteta vain hyvää omaatuntoa itselle, vaan autetaan tehokkaasti apua tarvitsevia.

Mitä tulee Nepaliin, niin rahat kannattaa lahjoittaa sellaiselle järjestölle, joka on vahvasti läsnä paikan päällä. [Edit:] GiveWell-järjestö antaa hyvät ohjeet siitä, miten katastrofitilanteessa kannattaa apu suunnata. He suosittelevat erityisesti kahta järjestöä, jotka todistettavasti käyttävät rahat katastrofiapuun ja joilla on olemassaolevat toimintamallit tälle auttamiselle:
* Lääkärit ilman rajoja
* Punainen Risti

Itse panostan rahani jälkimmäiseen, koska se tarjoaa mahdollisuuden lahjoittaa rahaa suoraan Nepalin auttamiseksi. Ja koska se useimmissa katastrofitilanteissa on se järjestö, joka koordinoi avustustyötä ja jolla on näin ollen päävastuu auttamisesta. Siksi uskon, että Punaiselle Ristille lahjoitetut rahat varmimmin auttavat apua tarvitsevia Nepalilaisia.

[Edit: Alla on lisää potentiaalisia järjestöjä, jotka listasin tämän postauksen alkuperäisessä versiossa, kun en ollut tehnyt vielä lopullista valintaani.]

Charity Navigator on julkaissut listan järjestöistä, joilla on Nepalin maanjäristystä koskeva erityisohjelma ja jotka ovat saaneet kolme tai neljä tähteä heidän arviossaan. Sieltä löytyy tuttuja nimiä kuten Unicef, Oxfam ja Care, mutta myös monia Suomessa tuntemattomia järjestöjä.

Suomessa toimivasta järjestöistä ainakin seuraavat tarjoavat mahdollisuuden lahjoittaa rahaa Nepalin maanjäristyksen uhrien auttamiseksi (suluissa Charity Navigatorin tähdet):
* Unicef: Jano-kampanjassa kerätään rahaa nepalilaisten ja syyrialaisten lasten auttamiseksi. Rahat käytetään puhtaan veden, rokotteiden, hygienatarvikkeiden ja hätäapuravinnon tarjoamiseksi. (****)
* Pelastakaa Lapset: Hätäapupaketit sisältävät vettä, hygieniatarvikkeita, keittiötarvikkeita ja sään suojia. (****)
* Punainen Risti: Rahat käytetään humanitaariseen apuun: kenttäsairaaloihin ja muuhun hätäapuun. (***)
* Plan Suomi Lasten hätäapua (***)
* World Vision Hätäapua ja majoitusta lapsille ja perheille. (**)
* Kirkon ulkomaanapu: Toimittaa paikan päälle väliakaisia asumuksia, kotitalous- ja hygieniatarvikkeita sekä puhdasta vettä.

Järjestön yleisen tehokkuuden lisäksi olisi tärkeätä tietää kuinka vahvasti kyseinen järjestö on läsnä Nepalissa. Paljonko paikan päällä on jo henkilökuntaa ja vapaaehtoisia? Mitä varusteita, kalustoa ja muuta infrastruktuuria heillä on maassa valmiiksi? Nepalissa vahvasti läsnäoleva järjestö pystyy auttamaan paljon tehokkaammin kuin järjestö, joka vasta nyt kokoaa ihmisiä Nepaliin lähetettäväksi. Valitettavasti tästä on vaikea saada tietoa. Omilla sivuillaan järjestöt kertovat tiedon murusia: Punaisen Ristin “vapaaehtoiset pelastavat ihmishenkiä Nepalissa juuri nyt”, kun taas Plan “on valmiudessa lähettämään tuhoaluelle avustustyöntekijöitä.” Pelastakaa Lapset vuorostaan ilmoittaa toimineensa Nepalissa vuodesta 1976 ja heidän “avustusryhmät ovat Nepalissa paikan päällä koordinoimassa avustustoimia.” Haluaisin itse lahjoittaa järjestölle, jolla on olemassaoleva infrastruktuuri, paikalliset olosuhteet tuntevaa henkilökuntaa ja selkeä toimintasuunnitelma Nepalin uhrien auttamiseksi. Mutta tältä pohjalta on vaikea sanoa, mikä näistä järjestöistä on tässä paras. [Edit: GiveWell suosittelee tosiaan tältä osin ainakin Punaista Ristiä ja Lääkäreitä ilman rajoja.] Silti, tässä olisi tutkivalle journalistille tilausta!

Lopulta: Tärkeintä on että auttaa edes jotenkin. Jos ahdistut pitkän listan edessä ja valinta lamaannuttaa, niin laita vain seteli Unicefin tai Punaisen Ristin keräyslippaaseen heti kun sellaisen näet. Ne ovat isoja, hyvinorganisoituja ja luotettavia järjestöjä. Rahasi saa varmasti aikaan hyvää!

Similar Posts:

Be Sociable, Share!

3 responses to “Miten valonööri auttaisi Nepalin maanjäristyksen uhreja?”

  1. Singerin mallinen tehokkas hyväntekeväisyys leviää ajatuksena ilahduttavasti. Aiheesta kiinnostuneille suosittelen tutustumaan Effective Altruism Finlandin kotisivuihin, joissa on suomenkielinen esittely tehokkaasta altruismista ja laajasti linkkejä eri järjestöjen sivuille.

    Nepalin tapauksesta mainittakoon, että eri hyväntekeväisyyksiä vertaileva GiveWell suosittelee katastrofitilanteissa lahjoittamaan rahaa Punaiselle ristille tai Lääkäreille ilman rajoja. Nämä pystyvät tulemaan nopeasti apuun, toimivat kokemuksella ja voivat rahastoida ne lahjoitusvarat, joita ei juuri tällä kertaa pystytty käyttämään. Rahastojen avulla niiden ei tarvitse odottaa lahjoituksia, vaan ne voivat aloittaa avustustyön välittömästi.

  2. frank says:

    Kiitos Antti, tuo Give Wellin suositus oli juuri se mitä kaipasin!

    Ounastelin että Punainen Risti lienee katastrofiavussa se paras vaihtoehto, mutta on hyvä tietää että asiaan perehtynyt järjestö suosittelee juuri sitä. Muokkasin nyt postausta tämän suosituksen mukaisesti.

  3. Vesa Vahermaa says:

    Frank,

    Käsittelet tekstissäsi fiksusti lahjoittamista siltä kannalta, että apu todellakin menee perille eikä osta vain henkilölle itselleen hyvää mieltä. Kiitos siitä. Lisään näin kommenteissa postaukseesi ajatuksen toisesta, vähemmän intuitiivisesti mieleen tulevasta puolesta: vapaaehtoisista, jotka rahan lisäksi tai sijasta lahjoittavat aikaansa saadakseen katukuvaan näkyviin sen, että me oikeasti voimme auttaa lähtemättä lentokoneella paikan päälle.

    Kyse on siis lipaskerääjistä. Tämä ei päde pelkästään tähän katastrofiin, vaan myös nälkäpäivään ja muihin Punaisen Ristin organisoimiin keräyksiin. Meillä Punaisessa Ristissä (sanon me, sillä olen viikottain toiminnassa monimuotoisesti mukana oleva aktiivijäsen, mutta en siis palkallinen) lipaskerääjäksi ryhtymiseen tarvitaan seuraavaa:

    -Peruskelvollinen ulkoinen olemus (lue: ei esimerkiksi päihtynyt)
    -Kuvallinen henkilöllisyystodistus (sillä kerääjä edustaa Punaista Ristiä ja käsittelee lahjoitettua rahaa, joskin lukollisessa ja ainutlaatuisella tunnisteella varustetussa lippaassa)
    -Motivaatio auttaa esimerkiksi vain tunnin tai kahden ajan.

    Tämä tunnin parin aikapanoksen lahjoittaminen on “keräyksen tuntipalkkana” (montako euroa lippaaseen tunnissa kertyy) omakohtaisen kokemukseni mukaan varsin hyvä, ja antaa lisäksi hyvän mielen (YMMV). Aiempaa kokemusta ei tarvita, eikä osallistuminen sitouduta mihinkään tulevaisuudessa. Suosittelen kokeilemaan.

    Tässä esimerkki kampanjasta Helsingissä. Tämän toiminnan mainostamisessa meillä on aina kehittämisen varaa, että viesti välittyisi mahdollisimman monelle.

    https://www.punainenristi.fi/tapahtumat/tule-lipaskeraajaksi-helsingin-keskustaan-0

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *