Ihmisiä ei johdeta excelillä – Ei edes tulevaisuudessa

Posted on November 9 2015 by frank

Työn tulevaisuus on jo täällä. Se ei vain ole kovin tasaisesti jakautunut. 2000-luvulla Suomesta on arvioiden mukaan kadonnut 200 000 teollisuustyöpaikkaa. Uudet työpaikat ja talouskasvu syntyvät lähinnä tietotyö- ja palvelualoilla, joissa pärjääminen edellyttää työntekijöiltä luovuutta, ihmissuhdetaitoja ja jatkuvan kehittämisen asennetta.

Näillä dynaamisilla, nopeasti kehittyvillä aloilla proaktiivinen asenne ja luovuus eivät ole pelkästään menestystekijöitä. Ne ovat elinehtoja, jos tavoitteena on pärjääminen globaaleiksi muuttuneilla markkinoilla. Tämän ovat lopulta havainneet myös uusiutumiskykyiset perinteisen teollisuuden yritykset, jotka ovat nostaneet työntekijöiden osallistamisen ja kunnioituksen innovaatioprosessinsa ytimeen. Siksi suomalaisten yritysten tuleva menestys vaatii murrosta tavassamme ajatella työtä.

Samaan aikaan yritysten toimintaympäristöjen dynaamisuus on lisääntynyt. Neuvostoliitolle paperia pystyi myymään viisivuotissuunnitelmien pohjalta. Tällaisella paikalleen pysähtyneellä toimialalla voi pärjätä hierarkkisella, keskusjohtoisella, tiukan standardisoidulla toimintalogiikalla. Mutta nopeasti muuttuvilla aloilla tällainen ylhäältä johdettu organisaatio on auttamatta liian jäykkä ja muuntautumiskyvytön. Näillä aloilla parhaiten pärjäävät ketterät ja itseohjautuvien tiimien varaan rakennetut organisaatiot. Tällaiset orgaanisen elinvoimaiset yritykset edellyttävät työntekijöiltä vahvaa itseohjautuvuutta ja oma-aloitteellista asennetta omaan työhön. Eli sisäistä motivaatiota.

Kasvualoilla on käynnissä siirtymä poispäin hierarkisista ja autoritaarisista organisaatioista kohti dynaamisia ja ketterän itseohjautuvia ja verkottuneita yhteisöjä. Ja tällöin siirrymme välttämättä kohti sisäisesti motivoivaa työelämää.

Sisäinen motivaatio tarkoittaa sitä, että työntekijät aidosti syttyvät tehtävistään ja haluavat itse tehdä parhaansa niiden eteen. Sen vastakohta on ulkoinen motivaatio, jossa ihminen ei ole kiinnostunut itse tekemisestä, vaan motivaatio syntyy jostakin itse tekemisen ulkopuolisesta kepistä tai porkkanasta. Sisäisessä motivaatiossa tekeminen itsessään tuntuu niin kiinnostavalta, nautittavalta tai arvokkaalta, että ihminen palaa halusta sitä tehdä.

Tietyt työympäristöt mahdollistavat sisäisen motivaation, toiset tuhoavat ihmisen luontaisen innostuksen.

Statushierarkiat, kyttääminen, käskyttäminen, mikromanagerointi, luottamuspula ja informaation pimittäminen ovat tehokkaita tapoja tuhota sisäinen motivaatio. Sisäisen motivaation johtaminen lähtee liikkeelle siitä, että uskoo ja luottaa työntekijöihin. Antaa heille tilaa tehdä työnsä itse hyväksi katsomallaan tavalla ottaen enemmän sparraavan valmentajan kuin käskyttävän kontrolloijan roolin.

Haastattelimme Karoliina Jarenkon kanssa Draivi-kirjaamme varten 38 yritysjohtajaa ja työntekijää Suomen kiinnostavimmista yrityksistä, mitä tulee sisäisen motivaation johtamiseen. Kaikissa haastattelissamme organisaatioissa korostui muutama avaintekijä:

• Hierarkiattomuus: Johtajat kohtelivat työntekijöitään vertaisinaan, kuuntelivat aidosti heidän mielipiteitään ja kunnioittivat heidän asiantuntemustaan.
• Radikaali avoimuus: Kaikki informaatio talousluvuista lähtien on kaikkien saatavilla, jotta ihmisillä on mahdollisuus tehdä kokonaisuuden kannalta järkeviä päätöksiä.
• Yhteinen ja yhdessä rakennettu näkemys yrityksen suunnasta ja toiminnan keskeisistä arvoista. Ja näiden arvojen näkyminen myös yrityksen arjessa.
• Kaikenlaisen byrokratian ja kontrollijärjestelmien purkaminen. Jokaisella työntekijällä oli vapaus tehdä suuriakin toimintaansa koskevia päätöksiä ja hankintoja tarvitsematta kysyä lupaa keneltäkään.
• Keskinäinen välittäminen, vahva yhteishenki ja arvonannon ja kiittämisen kulttuuri, joka syntyy siitä, että ihmiset ovat toisilleen ja johdolle muutakin kuin tuotantovälineitä. Sisäisesti motivoituneet organisaatiot olivat siis paitsi innovatiivisia ja tehokkaita, myös vahvan inhimillisiä.

Sisäisen motivaation johtaminen on tänään kilpailuetu, mutta kymmenen vuoden päästä se on elinehto kaikilla luovuutta, innovaatioita ja uusiutumiskykyä vaativilla toimialoilla. Pidä siis huolta, että oma yrityksesi on vallankumouksen etujoukoissa!

DraiviSiMo_Kuvakirjasta

Miten johtaa sisäistä motivaatiota? Vastaus löytyy juuri julkaistusta kirjasta Draivi – Voiko sisäistä motivaatiota johtaa? (Talentum 2015), jonka kirjoitimme yhdessä Karoliina Jarengon kanssa. Kirja yhdistää motivaatiotutkimuksen viimeisimmät virtaukset konkreettisiin case-tutkimuksiin suomalaisesta yritysmaailmasta. Ääneen pääsevät uuden työelämän edelläkävijäorganisaatiot, kuten Fondia, Futurice, Outotec, Pipelife, Reaktor, Supercell ja Vincit.

Kirjamme tehtävänä on muuttaa ihmiskuvasi, ja samalla käsityksesi johtajuudesta. Ja antaa samalla sinulle myös työkalut, joilla rakentaa sisäistä motivaatiota tukeva tulevaisuuden organisaatio. Kirja siis kertoo, mitä draivi käytännössä on ja miten se synnytetään.

Similar Posts:

Be Sociable, Share!

2 responses to “Ihmisiä ei johdeta excelillä – Ei edes tulevaisuudessa”

  1. Jaakko Kojo says:

    Olet ihan oikeassa, ettei ihmistä johdeta ja käsitellä koneilla. Inhimillinen tekijä on otettava aina huomioon. Firmoilla on paljon tekemistä johdon ja johtajien käyttäytymisen kanssa. Entinen Up-Down ei enää käy, vaan on astuttava samalle tasolle.

    FIlosofiasi on kiintoisa. Minulla on ajatuksia niin maailman kuin elämän synnystäkin. Alkuräjähdysteoria on ilmeisen väärä ja kestämätön. Sehän edellyttäisi aineen syntymistä tyhjästä ja vain kerran. Se sotii jatkuvuuden teoriaa vastaan. Sitä paitsi emme ole täällä yksin, vaikka millaisia toiset sivilisaatiot ovat, sitä emme tiedä. Emme myöskään tiedä, montako avaruutta on, vai onko tämä saippuakuplien joukko avaruuksia. Ota joskus yhteyttä, jos kiinnostaa.

  2. Guy Fawkes says:

    Eikö tämän ajattelutavan muutoksen aikaansaamisessa erittäin tärkeässä roolissa ole myös koulutusjärjestelmämme? Eri oppilaitosinstituutioilla on laissa, opetussuunitelmissa ja “piilo-opetussuunnitelmissa” säädettyjä kasvatuksellisia tavoitteita ammatillisten ja sivistyksellisten tavoitteiden lisäksi. Toimintatavat eivät kuitenkaan ole ainakaan kaikkien opiskelijoiden sisäistä motivaatiota ruokkivia. Päälle vielä ulkopuolelta iskettävän kepin ja porkkanan epäsuhta/yksipuolisuus, niin tuloksiin johtavan sisäisen motivaation löytymiselle on haasteensa.

    Päälle vielä yksin puurtamiseen ja virheiden anteeksiantamattomuuteen opettanut kulttuuri sekä avun hakemiseen liittyvät tosialliset ja kuvitellut stigmat ovat haasteena oivalluksen jalkauttamisessa. Ihmisillä on myös yllättävän paljon terveydellisiä haasteita, joiden saaminen hallintaan ei välttämättä ole mikään kertahoidolla hoidettava homma. Paljon on haasteita ja aikaa ei liiaksi käytettävissä muutoksen aikaan saamiseksi. Onko pikavoitto-orjentoitunut yhteiskunta oikeasti valmis tekemään muutoksen vaatimat panostukset? Konservatiivisuuden ja liberaaliuden valtataistelu/tasapaino vs. yhteinen visio. Kas siinä meillä pulma.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *