Kirjahylly

Materiaali

Tälle sivulle on koottu materiaalia esseiden kirjoittamista varten. Tarkoituksena on, että ensimmäistä esseetä varten pyrittäisiin lukemaan materiaalia noin 50 sivun verran ja toista esseetä varten noin 100 sivun verran.

Annetut materiaalit eivät ole mitenkään kaikenkattavia, joten omaan aiheeseen liittyvää materiaalia voi ja kannattaakin etsiä myös itsenäisesti. Koska Internetistä ja kirjastoista löytää kuitenkin varsin paljon laadullisesti liian populääriä materiaalia käytettäväksi akateemisessa esseessä, on hyvä hyväksyttää käytettävä lisämateriaali ensin kurssin vetäjällä. Tässä ehdottamani kirjat ja artikkelit ovat pääsääntöisesti suomenkielisiä ja sellaisia, joita on Helsingin seudun kirjastoissa saatavilla. Helsingin Yliopiston kirjastoista voi kirjoja lainata kuka tahansa, heidän kokoelmiinsa voi tutustua täällä.

Esimerkkiesseitä

Yleisön pyynnöstä keräsin tähän nyt aiempina vuosina korkeimpaan arvosanaan yltäneet esseet. Näistä voitte siis katsoa mallia minkälaiselta filosofian essee voi esimerkiksi näyttä:

Perusesityksiä filosofiasta

Tietotalon kirjastossa on saatavilla useampia kappaleita alla mainittuja filosofian yleisesityksiä, jotka voivat olla hyödyllisiä oli kirjoituksen aihe mikä hyvänsä:

  • Korkman & Yrjönsuuri (toim.): Filosofian historian kehityslinjoja. Kokoelma laadukkaita kotimaisia artikkeleita, jotka käyvät läpi filosofian historian keskeisiä kehityslinjoja.
  • Niiniluoto & Saarinen (toim.): Nykyajan filosofia. Kokoelma artikkeleita, joissa käydään lävitse 1900-luvun filosofian merkittävimmät filosofiset suuntaukset ja ajatusvirtaukset.
  • Pentti Määttänen: Filosofia – johdatus peruskysymyksiin. Määttäsen johdantokirja filosofiaan on tekijänsä näköinen ja varsin toimiva opus. ”Kuiva huumori, monesti gagin tahtiin iskevä lauserakenne ja tietty omapäinen, skeptinen perusasenne leimaavat Määttäsen esitystä. Kirjoittaja tuntuu jakelevan filosofisia palikoita halukkaitten konstruoijien käsiin vain opettaakseen samalla epäilemään niitä ja kaikkea sitä, mitä niistä on tähän asti rakennettu.” –Jarkko Tuusvuori kirja-arvostelussaan
  • Svante Nordin: Filosofian historia: Länsimaisen järjen seikkailut Thaleesta postmodernismiin. Käy lävitse koko länsimaisen filosofian historian antiikista nykyaikaan antaen kompaktin esityksen jokaisen merkittävän filosofin pääasiallisista ajatuksista. Jos olet kiinnostunut jostain tietyistä filosofian hahmoista, on tämä kirja hyvä tapa aloittaa henkilön ajatteluun tutustuminen.
  • Esa Saarinen: Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin. Kirjassaan käydään länsimaisen filosofian historian lävitse keskittymällä luvun verran aina yhteen keskeiseen filosofiin. Toimii hyvänä johdantona, jos olet kiinnostunut jostakin tietystä filosfian klassikosta. “Saarisen lennokas, epäakateeminen ja rohkea tyyli piirtää vaikeat filosofiset ongelmat lukijan eteen selkeinä ja ymmärrettävinä”, kertoo kustantaja ja tämä pitää kyllä paikkansa. Tätä ei T-talolla ole, mutta TKK:n pääkirjastosta löytyy useampia kappaleita kyseistä teosta.
  • Luc Ferry: Opi elämään – Filosofinen käsikirja. Ferryn mukaan filosofian perimmäinen tavoite on parantaa ymmärrystämme ja kykyämme elää parempi elämä. Filosofiset teoriat ovat ”tapoja asennoitua olemassaoloon”, niiden avulla kykenemme paremmin ymmärtämään, toimimaan ja voimaan hyvin tässä maailmassa, johon meidät on heitetty elämäämme elämään. Kirjassaan hän käy lävitse filosofian historiaa tästä perspektiivistä käsin, tarkastellen miten filosofit eri aikakausina ovat vastanneet kysymykseen hyvästä elämästä. Olen kirjoittanut kirjasta blogiini ja tässä myös sen Hesari-arvostelu.

Hyviä resursseja ovat myös:

  • Filosofia-portaalin Logos-ensyklopedia. Sisältää laadukkaita kotimaisia johdanto-artikkeleita eräiden filosofien ja filosofisten suuntauksien ajatteluun.
  • Niin & Näin – lehti. Laadukas kotimainen filosofinen lehti, jonka vanhempia artikkeleita löytyy internetistä melko hyvin.
  • Stanford Encyclopedia of Philosophy. Varsin korkeatasoisia artikkeleita filosofian kaikilta osa-alueilta.
  • Helsingin yliopiston filosofian-laitoksen linkkikokoelma.

Mitä filosofia on?

  • Korkman: Prologi – filosofia ja filosofian historia (kirjasta Filosofian historian kehityslinjoja)
  • Yrjönsuuri: Epilogi – filosofian päämäärä ja loppu (kirjasta Filosofian historian kehityslinjoja). Nämä kaksi artikkelia T-talon kirjastosta löytyvästä kokoelmasta johdattavat hyvin siihen moninaiseen kenttää, jota filosofia on.
  • Jaspers: Johdatus Filosofiaan (Erityisesti kaksi ensimmäistä lukua). Antaa kauniin näkymän siihen, mitä filosofia on. Löytyy sekä kaupunginkirjastoista että Helsingin Yliopiston kirjastosta.
  • Rene Descartes: Metodin esitys. Descartes aloitti uuden ajan filosofian historiassaan, hän on filosofian historian keskeisiä klassikoita. Tässä hän esittelee filosofiantekotapansa perusteita. Löytyy sekä kaupunginkirjastoista että Helsingin Yliopiston kirjastosta.

Tässä vielä joukko artikkeleita, jotka käsittelevät filosofian luonnetta:

Moraali

  • Jonathan Glover: Ihmisyys. Kirjassa filosofi ja historioitsija Glover käy lävitse 1900-luvun moraalihistoriaa ja vuosisatamme hirmutekoja Hiroshimasta Auschwitziin. Erittelemällä niitä psykologisia ja poliittisia mekanismeja, jotka tällaisiin tekoihin johtavat, Glover toivoo, että historiasta voidaan oppia olemaan toistamatta samoja virheitä. Löytyy sekä kaupunginkirjastoista että Helsingin Yliopiston kirjastoista.
  • Timo Airaksinen: Moraalifilosofia. Harvoja kotimaisia kirjoja, jotka johdattavat moraalifilosofian nykyisten kysymystenasetteluiden ja teorioiden pariin. Löytyy sekä kaupunginkirjastoista että Helsingin Yliopiston kirjastosta.
  • Matti Häyry: Hyvä elämä ja oikea käytös: historiallinen johdatus moraalifilosofiaan. Kotimainen teos, joka esittelee moraalifilosofian tärkeimmät suuntaukset. Löytyy sekä kaupunginkirjastoista että Helsingin Yliopiston kirjastosta.
  • Juhani Pietarinen & Seppo Poutanen: Etiikan teorioita. Kotimainen johdatus moraalifilosofian kysymyksiin ja nykyteorioihin. Painottuu hyvin vahvasti metaetiikkaan, joka on analyyttisen filosofian moraalia tutkiva haara. Löytyy sekä kaupunginkirjastoista että Helsingin Yliopiston kirjastosta
  • Norman: The Moral Philosophers: An Introduction to Ethics. Kehuttu johdantoteos aikamme moraalifilosofiaan. Löytyy Helsingin Yliopiston kirjastosta.
  • Alasdair MacIntyre: Hyveiden Jäljillä. Vaikuttava teos, jossa käydään lävitse moraalisen ajattelun historiaa länsimaissa. Teos osoittaa kuinka eri tavoin moraali on ymmärretty eri aikoina ja kuinka yleinen maailmankuvamme vaikuttaa moraalikäsityksiimme. Eräs keskeinen teesi on, että nykyisin olemme kriisissä, jossa moraalikäsityksemme sisältävät jäänteitä maailmankuvasta, johon emme enää kykene uskomaan. Ratkaisuksi tarjotaan paluuta antiikkiseen hyvepohjaiseen moraalinäkemykseen. Löytyy sekä kaupunginkirjastoista että Helsingin Yliopiston kirjastosta.  Teoksesta löytyy muutama keskeinen luku täältä.
  • Mark Timmons: Moral Theory. Hyvä johdantoteos nykyajan pääasiallisiin moraalifilosofisiin teorioihin. Löytyy Helsingin Yliopistolta sekä yksi kappale Töölön kirjastosta.
  • Nietzsche: Hyvän ja pahan tuolla puolen. Filosofian tulisielun hyökkäys traditionaalista moraalikäsitystä vastaan ja pyrkimys osoittaa tapa nähdä moraali uudella tavalla. “Kirja, joka häikäisee, hämmästyttää, huvittaa ja kammottaa. Nietzsche käy sotaa ennen kaikkea demokratisoitumista ja aristotelis-kristillistä hyve- ja säälimoraalia vastaan.” -Hannu-Ilari Lampila arviossaan. Löytyy sekä kaupunginkirjastoista että Helsingin Yliopiston kirjastosta. Myös saman tekijän Moraalin alkuperästä käsittelee samoja teemoja yhtä vimmaisella otteella.
  • John Rawls: Oikeudenmukaisuusteoria. 1900-luvun yhteiskuntafilosofian ehkä keskeisin teos. Rawls pyrkii rakentamaan teorian oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta perustuen niihin valintoihin, mitä rationaaliset yksilöt tekisivät ‘tietämättömyyden verhon’ takana. Löytyy kaupunginkirjastoista sekä Helsingin Yliopistosta.
  • Ilkka Niiniluoto & Juha Sihvola (toim.): Nykyajan etiikka – Keskustelua ihmisestä ja yhteistöstä. Kokoelma kotimaisia artikkeleita, joissa pohditaan oman aikamme suuria eettisiä kysymyksiä kuten globalisaatiota, uskontojen välisiä jännitteitä tai markkinatalouden läpäisemän henkisen kulttuurimme nykytilaa. Löytyy sekä kaupunginkirjastoista että Helsingin Yliopiston kirjastosta

Tässä vielä joukko artikkeleita:

  • Georg Henrik von Wright: Hyve. Luku analyyttista filosofiaa edustavan von Wrightin kirjasta Hyvän muunnelmat. Lähestyy hyve-etiikkaa hyvin erilaisesta näkökulmasta käsin kuin yleensä on tapana.
  • Knuuttila: Aristoteleksen hyve-etiikasta. Pari erittäin lyhyttä katkelmaa Simo Knuuttilan Aristotelesta käsittelevästä artikkelista. Koska hyve-etiikka perustuu suurelta osin Aristoteleeseen niin tästä tekstistä saa pienen kuvan Aristoteleen ajattelusta.
  • Petter Korkman: Moderni moraali ja ihminen. Historiallinen katsaus moraaliin ja moraalisiin pulmiin länsimaisessa filosofiassa teoksesta “Filosofian historian kehityslinjoja”. Artikkeli käy läpi moraalia keskiajalta valistukseen ja päättää problematisoimalla lyhyesti moraalifilosofiaa tänä päivänä.
  • Nietzsche: Morality as anti-naturalism. Katkelma Nietzschen Epäjumalten hämärästä, jossa kritisoidaan kristillistä etiikkaa.
  • Zygmunt Bauman: Morality in a Modern and Postmodern Perspective. Johdantoluku sosiologi Zygmunt Baumanin kirjaan ”Postmodern Ethics”. Johdatus postmodernin ihmiskuvan, yhteskuntafilosofian ja moraalin risteykseen.
  • Miika Luoto: Nietzschen hirvittävä ilosanoma. Artikkelissa kuvataan Nietzschen elämänfilosofiaa ja moraalifilosofiaa.
  • Peter Singer: Lähtien liikkeelle siitä, että nähdessämme hukkuvan lapsen riennämme oikopäätä pelastamaan hänet, Singer argumentoi että meillä on moraalinen velvollisuus auttaa kehitysmaan nälkäänäkeviä ja kärsiviä lapsia. Argumentti on provokatiivinen ja vaatii meiltä paljon, mutta sitä on vaikeata kumota. Alla Singerin alkuperäinen artikkeli ja muutama sitä kommentoiva artikkeli.
  • Nichols & Mallon: Moral Dilemmas and Moral Rules

Itämainen filosofia

  • Alan W. Watts: Zen. Klassikkokirja, joka johdattaa länsimaisen lukijan zen-ajattelun perusteisiin. Löytyy sekä kaupunginkirjastoista että Helsingin Yliopiston kirjastosta. Kirjan
  • Raju: Intian filosofia. Perusteos, joka käy lävitse seikkaperäisesti Intialaisen filosofian pääasialliset traditiot. Löytyy sekä kaupunginkirjastoista että Helsingin Yliopiston kirjastosta.
  • Fung: A short history of Chinese philosophy. Perusteellinen johdantoteos kiinalaiseen filosofiaan ja ajattelutapaan. Löytyy Helsingin Yliopiston kirjastosta.
  • Roger T. Ames & Henry Rosemont Jr: The Analects of Confucius – A Philosophical Translation. Hyvä käännös Kungfu-tsen Keskusteluista. Erinomainen johdatus ja jälkikirjoitus klassisen kunfutselaisuuden maailmaan. Avainkäsitteitä on lisäksi selitetty, mikä auttaa tekstin ymmärtämisessä.
  • Alan Wallace: Buddhalainen mielenharjoitus. Johdatus buddhalaiseen maailmankuvaan ja buddhalaisen mielenharjoituksen perusteisiin.
  • Smart Ninian: Uskontojen maailma. Hyvä yleisesitys maailman uskonnoista, joka analysoi myös niiden filosofisen ja uskonnollisen ulottuvuuden. Löytyy sekä kaupunginkirjastoista että Helsingin Yliopiston kirjastosta.
  • Jean-François Revel & Matthieu Ricard: Munkki & Filosofi. Kirja, jossa isä (kuuluisa ranskalainen filosofi) ja poika (buddhalaisena munkkina useita vuosikymmeniä toiminut alan oppinut) käyvät dialogia siitä, mitä buddhalaisuus on ja mitä annettavaa sillä on länsimaiselle ihmiselle. Hyvä johdatus aiheeseen. Löytyy sekä kaupunginkirjastoista että Helsingin Yliopiston kirjastosta.
  • Herrigel: Zen ja jousella ampumisen taito. Proosallisempi teos, jossa itämaiseen ajatteluun perehdytään jousiammunnan taidon harjoittamisen kautta. Myöskin alan ehdoton klassikko. Löytyy sekä kaupunginkirjastoista että Helsingin Yliopiston kirjastosta
  • Nils Holmberg: Zen, Mindfulness ja vaeltava mieli. Kognitiivinen psykoterapeutti tarjoaa johdannon zen-ajatteluun ja erityisesti sen soveltumiseen terapiatyöhön.
  • Tapio Koski: D.T. Suzuki ja zen – kuuta osoittavat sormet. Lyhyt mutta hyvä johdatus siihen, mitä on zen.
  • Timo Klemola: Zen ja fenomenologian harjoittamisen taito. Artikkeli yhdistää mielenkiintoisella tavalla zen-filosofiaa ja fenomenologista länsimaista filosofiaa.
  • Timo Klemola: Etiikan harjoitus. Artikkeli esittelee buddhalaista etiikkakäsitystä ja elämäntapaa ja argumentoi kuinka se muodostaa paremman tavan nähdä etiikka, kuin nykyinen länsimainen moraalifilosofiamme.
  • Henry Rosemont Jr: Metaphysics: with reference to language
  • Henry Rosemont Jr: On the non-finality of physical death in classical confucianism
  • Henry Rosemont Jr: On knowing zhi
  • Stanford Encyclopedia of Philosophy: Japanese Zen Buddhist Philosophy

Onnellisuus

  • Sonja Lyubomirsky: Kuinka onnelliseksi? – Uusi tieteellinen lähestymistapa. Lyubomirsky pyrkii tarjoamaan käytännöllisen kirjan, jonka avulla voi paremmin ymmärtää mitä onnellisuus on ja miten tulee toimia, jotta olisi onnellisempi. Perinteisistä self help-kirjoista teos poikkeaa siinä, että hän tiedenaisena pohjaa väitteensä ja menetelmänsä tieteellisiin tutkimustuloksiin. Löytyy kaupunginkirjastoista (mutta tuntuvat olevan aika ahkerasti lainassa). Englanninkielinen versio (The How of Happiness) saattaa löytyä helpommin. Tai sitten vain kirjakauppaan käymään.
  • Kari Nars: Raha ja onni. Kauppatieteiden tohtori lähtee kirjassaan jäljittämään sitä paradoksia, että vaikka reaaliansiot ovat länsimaissa kohonneet viime vuosikymmeninä huomattavasti, ei hyvinvointi ole enää lisääntynyt. Hän selvittää selkeällä tavalla, mitä nykyajan filosofia, psykologia, sosiologia ja taloustiede lopulta voivat meille kertoa onnellisuuden olemuksesta. Löytyy Helsingin Yliopiston kirjastoista sekä kaupunginkirjastoista.
  • Charles Taylor: Autenttisuuden etiikka. Tässä teoksessa Taylor käy varsin kiinnostavalla tavalla lävitse nykyaikaista moraalista ilmapiiriä sekä ajallemme vahvaa individualismia. Hän pyrkii osoittamaan, että ehkä meidän sittenkin pitäisi ymmärtää oma identiteettimme ja hyvinvointimme yhteisöllisempänä kuin mitä nyt teemme. Löytyy Helsingin Yliopiston kirjastoista sekä kaupunginkirjastoista.
  • Martti Lindqvist: Keskeneräisyyden puolustus. Kirjassaan eetikko ja suuri humanisti Lindqvist puolustaa ihmisen oikeutta olla haavoittuvainen nykyajan yksilöllisyyttä, suorituskeskeisyyttä ja menestystä julistavaa valtakulttuuria vastaan. Ihmisolento on aina keskeneräinen, toisista ihmisistä riippuvainen ja maailman armoilla. Ihmisyytemme koko kirjolle tulee olla tilaa. Löytyy kaupunginkirjastoista.
  • Kaarakainen, Teija ja Kaukua, Jari (toim.): Stoalaisuus – Tiedon, tunteiden ja hyvän elämän filosofia. Antiikin filosofia oli erityisen kiinnostunut onnellisuuden ja hyvän elämän teemoista. Stoalaisten elämänkatsomus tarjoaa mielenkiintoisen vertailupohjan oman aikamme onnellisuudentavoittelulle. Kirja löytyy kaupunginkirjastoista sekä Helsingin Yliopiston kirjastoista. Stoalaisuudesta voi lukea myös Malin Grahnin artikkelista Stoalaisuus.
  • Tässä vielä muutama kirja, jotka minulle henkilökohtaisesti ovat kolahtaneet, mutta joita ei tunnu helposti kirjastoista saavan. Eli jos innostuksesi riittää kirjan ostamiseen kirjakaupasta tai Amazonista tilaamiseen, niin näitä voin lämpimästi suositella:
    • Jonathan Haidt: Happiness Hypothesis. Moraalipsykologian professori käy lävitse hyvän elämän keskeisiä osa-alueita ja pyrkii selvittämään, mitä moderni tiede voi niistä sanoa. Käy ilmi, että yllättävän paljon! Selkeästi kirjoitettu ja uskomattoman paljon tietoa aiheesta.
    • Darren McMahon: The Pursuit of Happiness. Tiiliskiven kokoisessa järkäleessä McMahon käy lävitse onnellisuuden historian antiikin kreikasta omaan aikaamme asti. Miten onnellisuus on eri aikoina ymmärretty ja miten onnellisuuskäsityksemme liittyvät aina laajempaan kulttuurisen kehykseen. Koostaan huolimatta sujuvasanainen ja helppolukuinen.
    • Richard Layard: Happiness – Lessons from a new science. Layard käy lävitse onnellisuustutkimuksen saavutuksia kansantaloustieteen ja politiikan näkökulmasta. Kirjan keskeinen kysymys on miten meidän tulisi rakentaa onnellisuutta edistävä yhteiskunta? Lahjoitin muutama vuosi sitten yhden kappaleen tätä kirjaa Raimo Sailakselle, mutta toistaiseksi en ole huomannut, että se olisi vaikuttanut hänen poliittisiin linjanvetoihinsa 🙂

Jos vuorostaan elämän tarkoitus ja elämän pohjimmainen merkitys kutkuttavat mieltä, seuraavat teokset voivat kiinnostaa:

  • Victor Frankl: Elämän tarkoitusta etsimässä. Keskitysleireiltä selvinnyt Frankl esittää, että ihmiselämässä – etenkin koettelemusten hetkellä – olennaista on löytää jokin itseään suurempi tarkoitus. Hän perusti logopediana tunnetun terapiamuodon. Löytyy kaupunginkirjastoista ja Helsingin Yliopiston kirjastoista. Englanninkielinen Man’s Search for Meaning on miehen kuuluisin teos, mutta sitä ei kirjastoista taida löytyä.
  • Roy Baumeister: Meanings of Life. Tätä ei löydy kirjastoista, mutta mainitsen sen silti, koska se on mielestäni ehkäpä paras yleisesitys siitä, mitä elämän tarkoitus voisi psykologisen ja sosiaalipsykologisen tutkimuksen valossa olla. Baumeister jakaa elämän merkityksen neljään elementtiin: tarkoitukseen, arvoihin, aikaansaamiseen ja itsearvostukseen.
  • Colin Wilson: Sivullinen ihminen. Klassikkoteos, jossa Wilson tarkastelee sivullisuuden teemaa kuuluisien kirjailjijoiden ja taiteilijoiden – mm. Herman Hessen, Dostojevskin, Camus’n, Nijinskin tai Van Goghin – elämien ja teosten kautta. Löytyy kaupunginkirjastoista ja Helsingin Yliopiston kirjastoista.
  • Klemke (toim.): Meaning of life. Klemke on koonnut yksiin kansiin joukon eri filosofien kirjoituksia, jotka käsittelevät tätä elämän suurta kysymystä. Löytyy Helsingin Yliopiston kirjastoista.
  • Markku Ojanen: Elämän mieli ja merkitys. Psykologian professori Ojasen teos on tiettävästi ainoa suomalainen kirja, jossa pyritään katsomaan, mitä elämän merkityksestä on viimeaikaisen tutkimuksen valossa saatu selville. Löytyy kaupunginkirjastoista ja Helsingin Yliopiston kirjastoista.
  • Friedrich Nietzsche: Näin puhui Zarathustra. Nietzschen kaunokirjallisuuden, aforismikokoelman ja filosofian välimaastossa liikkuva jylhä teos on välttämätön osa elämän tarkoituksen kanssa painiskelevan ihmisyksilön kirjahyllyä. Löytyy Helsingin Yliopiston kirjastoista sekä kaupunginkirjastoista.

Tiedosta ja tietämisestä

Tietäminen ja tiedon luonne on aina ollut länsimaisen filosofian historian keskeisimpiä kysymyksiä, joten käytännössä katsoen kaikilta filosofian historian klassikoilta löytyy näkemys asiaan. Sen vuoksi alussa mainitut johdantoteokset ovat hyviä lähteitä tietämisen luonteesta kiinnostuneille. Tässä vielä kuitenkin muutama oma suosikkini länsimaisen filosofian historian klassikoiden joukosta:

  • Hans-Georg Gadamer: Hermeneutiikka – Ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa. Kiehtovassa teoksessaan Gadamer pyrkii ymmärtämään ymmärtämistä, sitä prossessia, joka on läsnä elämässämme jatkuvasti ja jonka avulla maailmahorisonttimme laajenee. Kirja on suomentajan valitsema kokoelma Gadamerin tuotannon keskeisimmistä artikkeleista. Löytyy Helsingin yliopiston kirjastoista sekä kaupunginkirjastoista. Ja yksi kappale Otaniemen pääkirjastosta.
  • William James: Pragmatismi. Teos on keskeinen johdatus ihmisen lähtökohtaista toiminnallisuutta korostavaan filosofian suuntaukseen. Kirja pohjautuu Jamesin 1900-luvun alussa pidettyihin luentoihin ja osittain tämän vuoksi se on filosofian historian klassikoksi varsin helposti lähestyttävä. Löytyy Helsingin yliopiston kirjastoista sekä kaupunginkirjastoista. Ja yksi kappale Tuas-talon kirjastosta.
  • Hannah Arendt: Vita Activa – ihmisenä olemisen ehdot. Arendtin mukaan länsimainen filosofia on Platonista lähtien syyllistynyt toiminnan merkityksen vähättelyyn. Hän tarkasteleekin ihmistä toiminnallisena, sosiaalisena, poliittisena olentona ja pyrkii ymmärtämään miten nämä tekijät vaikuttavat ihmisenä olemisen ehtoihin sekä nykyaikana että länsimaiden historiassa. Löytyy Helsingin yliopiston kirjastoista sekä kaupunginkirjastoista. Ja yksi kappale Otaniemen pääkirjastosta.
  • Martin Heidegger: Oleminen ja aika. Haastavampaa lukukokemusta etsivälle tämä ehkä 1900-luvun filosofiaan eniten vaikuttanut teos luo katseensa olemisemme perusluonteeseen, joka näennäisen itsestäänselvyytensä takaa paljastuu sanallista kuvausta pakenevaksi. Olemisemme luonteen ytimestä löydetään muun muassa maailmassaolo, huoli ja ajallisuus. Löytyy Helsingin yliopiston kirjastoista sekä kaupunginkirjastoista.
  • Wittgenstein: Filosofisia tutkimuksia. Tässä myöhäiskautensa postuumisti julkaistussa pääteoksessa Wittgenstein tyylilleen uskollisena esittää teesinsä lyhyinä numeroituina traktaatteina. Tarkastelun kohteena ovat käytännöllisesti katsoen kaikki filosofian pääkysymykset ja vaikka Wittgenstein käyttääkin yleistajuista kieltä, ei teosta voi pitää helposti aukeavana. Löytyy Helsingin yliopiston kirjastoista sekä kaupunginkirjastoista.

Tieteestä ja tieteenfilosofiasta

  • Panu Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia. Hyvä ja selkeä johdatus ihmistieteiden tekemiseen liittyviin filosofisiin kysymyksiin ja koulukuntiin. Löytyy Helsingin yliopiston kirjastoista sekä kaupunginkirjastoista. Ja yksi kappale Otaniemen pääkirjastosta.
  • Matti Kiikeri & Petri Ylikoski: Tiede tutkimuskohteena: Filosofinen johdatus tieteentutkimukseen. Kirja on laadittu oppikirjaksi ja yleisesittelyksi tieteentutkimuksesta. Löytyy Helsingin yliopiston kirjastoista sekä kaupunginkirjastoista. Ja yksi kappale Otaniemen pääkirjastosta.
  • Leila Haaparanta & Ilkka Niiniluoto: Johdatus tieteelliseen ajatteluun. Laajasti oppikirjana käytetty teos, joka käsittelee tieteellisen ajattelun ja tieteenfilosofian perusajatuksia. Löytyy Tuas-talon kirjastosta, Helsingin Yliopiston kirjastoista sekä kaupunginkirjastoista. Myös Ilkka Niiniluodon esseekokoelma Totuuden rakastaminen: tieteenfilosofisia esseitä sisältää kiintoisia tekstejä.
  • Berger & Luckmann: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Ihmistieteiden klassikko, jossa tarkastellaan sitä tapaa, millä meidän kokemamme todellisuus määrittyy sosiaalisissa prosesseissa. Bergerin ja Luckmannin mukaan tieto ja todellisuus ovat läpeensä sosiaalisia. Löytyy Helsingin Yliopiston kirjastoista sekä kaupunginkirjastoista. Lisäksi yksi kappale TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun kirjastossa.
  • Eerik Laagerspetz: Ennusteiden ja todellisuuden vuorovaikutus yhteiskuntatieteissä.
  • Kristina Rolin: Voiko soveltava yhteiskuntatiede olla arvovapaata?

Eksistentialismi

  • Torsti Lehtinen: Eksistentialismi – Vapauden filosofia. Helposti lähestyttävä suomenkielinen johdatus eksistentialismiin ja eksistentialistishenkisiin ajattelijoihin. Käsittelee niin Kierkegaardit, Heideggerit kuin Sartrekin. Löytyy kaupunginkirjastoista sekä muutama kappale Helsingin Yliopiston kirjastosta.
  • Sartre: Eksistentialismikin on humanismia. Ehkä Sartren yleistajuisin esitys filosofiastaan. ”Olemassaolo edeltää olemusta.” Löytyy sekä Helsingin Yliopistosta että Kaupunginkirjastoista.
  • Nietzsche: Hyvän ja pahan tuolla puolen. Filosofian tulisielun hyökkäys traditionaalista moraalikäsitystä vastaan ja pyrkimys osoittaa tapa nähdä moraali uudella tavalla. “Kirja, joka häikäisee, hämmästyttää, huvittaa ja kammottaa. Nietzsche käy sotaa ennen kaikkea demokratisoitumista ja aristotelis-kristillistä hyve- ja säälimoraalia vastaan.” -Hannu-Ilari Lampila arviossaan. Löytyy sekä kaupunginkirjastoista että Helsingin Yliopiston kirjastosta. Myös muut Nietzschen kirjat ovat suositeltavaa lukemistoa, mutta aforistisuudessaan vaativia.
  • Esa Saarinen: Sartre: Pelon, inhon ja valinnan filosofia. Lennokas johdatus Sartren ajatteluun. Löytyy sekä Helsingin Yliopistosta että Kaupunginkirjastoista.
  • Esa Saarinen: Kierkegaard.

Myös kaunokirjallisten teosten käyttö eksistentialismista kirjoitettaessa on sallittua. Tällöin on kuitenkin suotavaa, että lukee myös jotakin muodollisemmin filosofista tekstiä aiheesta, jotta osaa kaunokirjallisesta tekstistä löytää filosofiset olennaisuudet:

  • Jean-Paul Sartre: Inho. Sartren kaunokirjallisen tuotannon tunnetuin teos, jossa hän kehittelee eksistentialistisia teemojaan romaanitaiteen keinoin. ”Henkeni salpaantui. En ollut koskaan ennen aavistanut, mitä merkitsee ’olla olemassa’. Olin samanlainen kuin muutkin, kuin ne jokta kevätpukineet yllään kävelevät meren rannalla. Sanoin kuten he: ’Meri on vihreää, tuo valkea pist tuolla on lokki’, mutta minulta puuttui tuntu sen olemassaolosta, siitä, että lokki oli ’olemassa-oleva-lokki’. Löytyy kaupunginkirjastoista sekä Helsingin Yliopiston kirjastosta.
  • Jean-Paul Sartre: Muuri. Sartren mainio novellikokoelma, jossa päästään muun muassa kuolemantuomitun pään sisään.
  • Albert Camus: Sivullinen. Vaikka Camus ei pitänyt itseään ensisijaisesti filosofina, on hänen kaunokirjallisesta tuotannostaan tullut osa eksistentialismin kaanonia. Sivullinen on tekijän kenties tunnetuin teos, jossa hän käsittelee 1900-luvulle tyypillistä vieraantuneisuuden ja ulkopuolisuuden teemaa. Löytyy kaupunginkirjastoista sekä muutama kappale Helsingin Yliopiston kirjastosta

Sukupuolista ja sukupuolisuudesta

Tästä teemasta kiinnostuneille alla joukko artikkeleita, joiden kautta pääsee tutustumaan siihen, miten erityisesti feministiset filosofit ovat löytäneet tähän teemaan monia mielenkiintoisia tulokulmia:

Yhteiskuntafilosofia

Moraalisuus yritysmaailmassa

  • Kattava listaus yritysetiikasta julkaistuihin kotimaisiin ja ulkomaisiin kirjoihin löytyy Kauppakorkeakoulun kirjastolta, jolla myös on kattavin kokoelma aihealueen kirjoja:
  • Timo Airaksinen (toim): Ammattien ja ansaitsemisen etiikka. “Ammattietiikan ehdoton kotimainen perusteos”. Ammattietiikan yleisen filosofisen pohjan esittelyn lisäksi käsittelyssä mm. johtajan etiikkaa, liike-elämän etiikka ja insinöörin etiikka. Löytyy sekä kaupunginkirjastoista että Helsingin Yliopiston kirjastosta
  • Marja-Riitta Ollila: Liike-elämän etiikkaa. (Teoksessa: T. Airaksinen (toim.), Ammattien ja ansaitsemisen etiikka)
  • Ilkka Haavisto (toim.) Hyve ja markkinatalous. EVAn toimittama kirjoituskokoelma, jossa pohditaan talouden ja eettisten kysymysten suhdetta hyve-etiikan perspektiivistä. Kirjoittajina Suomen johtavia yritysetiikan asiantuntijoita.
  • Ilkka Niiniluoto: Onko yrityksillä moraalista vastuuta? (teoksessa Ilkka Niiniluoto & Juha Sihvola (toim.): Nykyajan etiikka). Kirja sisältää myös muutaman muun moraalin ja yritystoiminnan välisiä suhteita ainakin jossain määrin käsittelevän kirjoituksen. Löytyy sekä kaupunginkirjastoista että Helsingin Yliopiston kirjastosta
  • Vesa Kanniainen & Matti Sintonen (toim.): Etiikka ja talous. Kirjassa filosofian, kansantaloustieteen, valtio-opin ja juridiikan kotimaiset kärkinimet paneutuvat moraalin ongelmaan yleisesti ja talouden etiikkaan erityisesti. Löytyy sekä kaupunginkirjastoista että Helsingin Yliopiston kirjastosta
  • Vesa Kanniainen: Onko kapitalismin etiikka kadoksissa?
  • Juha Varto: Ekonomismi ja elämä – Pohdintoja talousajatteluun kuuluvan moraalin perustoista ja muutoksista
  • Pekka Pihlanto: Rationaalisen toimijan myytti taloustieteissä, yritysmaailmassa ja yhteiskuntapolitiikassa.
  • Andrew Kuper, Peter Singer: Global Responsibilities: How Can Multinational Corporations Deliver on Human Rights?
  • Ilkka Niiniluoto: Tekniikan filosofiasta. (teoksessa Tiede, filosofia ja maailmankatsomus). Käsittelee tekniikan filosofian suuntauksia ja teknologian suhdetta tieteeseen. Niiniluodon mukaan teknologia ei ole arvovapaata. Samaan aikaan teknologia ei ole puhdasta sovellettua tiedettä eikä toisaalta ideologiaa, vaan itsenäinen osa kulttuuria.
  • Tekniikan etiikasta kiinnostuneille TEK on kerännyt Tekniikan etiikan tietopankin, jossa on erillinen kirjallisuuden esittelyosio.

Estetiikka

Mielenfilosofia

  • René Descartes: Metodin Esitys. Mielenfilosofian klassikkoteos, jossa Descartes esittelee dualisminsa ja lausuu klassisen johtopäätöksensä: ”Ajattelen, siis olen olemassa.” Kirjoitelma on saatavilla sekä omalla nimellään, että osana Descartesin Teokset I – opusta. Löytyy sekä kaupunginkirjastoista että Helsingin Yliopiston kirjastosta.
  • Tapio Koski: D.T. Suzuki ja zen – kuuta osoittavat sormet. Lyhyt mutta hyvä johdatus siihen, mitä on zen.
  • Jaegwon Kim: Philosophy of Mind. Yliopistollinen johdantokirja mielenfilosofiaan, jossa käydään lävitse systemaattisesti kaikki nykyisen mielenfilosofian keskeiset teemat ja koulukunnat mielen ja ruumiin välisestä kausaatiosta kvalioihin ja funktionaaliseen näkemykseen ihmismielestä. Löytyy Helsingin Yliopiston kirjastosta sekä muutama kappale kaupunginkirjastoista.
  • Thomas Nagel: What is it like to be a bat? Nagelin artikkeli on ohittamaton aina, kun pyrkimyksenä on tieteen uusien tulosten valossa sivuuttaa mielen tuntemisen taso. Nagelin yksinkertainen kysymys on tehnyt hänen artikkelistaan klassikon mielenfilosofian saralla.
  • Antonio Damasio: Descartesin virhe. Emootio, järki ja ihmisen aivot. Neurofysiologian ja mielen tutkimuksen nykytuloksia selkokielisesti esittelemällä Damasio pyrkii osoittamaan, kuinka monella tavalla mieli on tiukasti kytkeytynyt ruumiiseemme. Löytyy sekä Helsingin Yliopistosta että Kaupunginkirjastoista.
  • Antonio Damasio: Tapahtumisen tunne. Tässä teoksessaan Damasio pureutuu tietoisuuden syntymisen kutkuttavaan mysteeriin. Hän esittää uuteen neurologiseen tutkimustietoon perustuvan tietoisuuden teorian, joka yhdistää tunne-elämän fyysiset tapahtumat tietoisuuden syntyyn. Löytyy sekä Helsingin Yliopistosta että Kaupunginkirjastoista.
  • Particia Churcland: Neurofilosofia. Churcland on pyrkinyt lähestymään perinteisiä filosofisia ongelmia hyödyntäen neurotieteiden uusia tuloksia. Hän pyrkii vastaamaan kysymyksiin kuten mitä on vapaa tahto, miten aivot muistavat, mitä on uskonto ja sielu, aivotutkimuksen perspektiivistä ja antaa monia kiintoisia näkemyksiä. Löytyy sekä Helsingin Yliopistosta että Kaupunginkirjastoista. Tässä vielä ote kirjasta, luvusta Vapaa Tahto.
  • Muutama ensyklopedia-artikkeli mielenfilosofiasta:Stanford Encyclopedia of Philosophy: Consciusness. Kyseisen artikkelin related entries kohdasta löytyvät muun muassa filosofiset johdatukset vapaaseen tahtoon, dualismiin, intentionaalisuuteen, kvalioihin ja zombeihin.
    Routledge Encyclopedia of Philosophy: Philosophy of Mind.5330 mielenfilosofian artikkelia. Tästä tietokannasta löytyvät käytännössä kaikki vapaasti saatavilla olevat mielenfilosofiaa käsittelevät filosofiset artikkelit. Oli mielenfilosofiaan liittyvä kysymyksesi mikä tahansa, löytyy täältä varmasti useampi aihetta käsittelevä artikkeli.

Argumentaatio ja dialogi

  • William Isaacs: Dialogue and the art of thinking together
  • Juhana Torkki: Puhevalta
  • Marcus Tullius Cicero: Puhujasta

  • Markus Neuvosen vinkit hyvästä argumentaatio-kirjallisuudesta:
    • Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila (toim.): Argumentti ja kritiikki
    • Howard Kahane: Logic and Contemporary Rhetoric
    • Edward Corbett & Robert Connors: Classical Rhetoric for the Modern Student
    • Roger Fisher, William Ury & Bruce Patton: Getting To Yes
    • Robert Cialdini: Influence
    • Wikipedia: List of cognitive biases

Muuta