Eilen katselin ladulla itsenäisen Suomen maisemia Jämsän seudulla samalla, kun kuuntelin nappikuulokkeista Suomen valtiojohdon tiedotustilaisuutta koskien Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Sen minkä piti olla mahdotonta nykyaikana – hyökkäyssota Euroopan alueella – olikin yhtäkkiä totta vain tuhannen kilometrin päässä omasta kodistani. Monenlaisia ajatuksia ehti mielessä käydä siinä hiihtäessä. Tässä päällimmäiset:

1. Ukrainan asia on meidän asia.

Putinin politiikan päämotiiviksi on muodostunut Venäjän suuruudenpäivien rajojen palauttaminen. Jos hän onnistuu Ukrainan valloittamisessa ja havaitsee länsimaiden olevan kyvytön muuhun kuin heikkoihin pakotteisiin, niin itsevarmuus kasvaa ja alkaa seuraavan valloitussuunnitelman edistäminen. Suurin virhe olisi antaa Ukrainan valloituksen tapahtua ja pistää pää pensaaseen ajatellen, että näin saavutetaan “rauha meidän aikanamme.” Putin kunnioittaa vain voimaa ja jatkaa valloituksia kunnes riittävän kova vastareaktio saa hänet pysähtymään.

2. Länsi ei tule lähettämään joukkojaan Ukrainan tueksi.

Presidentti Niinistö sanoi syyn hyvin suoraan: “Tässä toimii kauhun tasapaino, jota ylläpitää ydinaseet.” Siksi Ukraina joutuu taistelemaan yksin.

3. Ukrainaa pitää nyt tukea kaikillla muillla tavoilla.

Koska EU tai NATO ei halua suoraan sodan osapuoleksi, on tärkeätä tukea Ukrainaa kaikin muin keinoin. Rahallisesti, humanitäärisesti, sotilaskalustoa ja polttoainetta tarjoten. Ukrainan armeija tarvitsee kaiken saatavilla olevan tuen. Ja tavalliset ukrainalaiset tulevat myös tarvitsemaan paljon apua joutuessaan sodan jalkoihin. He ovat sodan viattomia uhreja, joita meidän tulee pyrkiä auttamaan. Tämä tarkoittaa myös pakolaisten vastaanottamista. Venäjän rajanaapureina meidän on tässä näytettävä solidaarisuutemme.

4. Pakotteiden on oltava riittävän vahvoja.

Kun sotilaallinen vastahyökkäys on poissuljettu, on Venäjän vastaisten pakotteiden oltava sellaiset, että ne aidosti haittaavat Putinia ja hänen lähipiiriään. Venäjän irroittaminen SWIFT-järjestelmästä, oligarkkien ulkomailla olevan omaisuuden jäädyttäminen, suurimpien pankkien toiminnan estäminen, avainteknologioiden viennin katkaiseminen, jne. Pakotteiden pitää purra sekä lyhyellä aikavälillä että vaikuttaa myös pitkällä aikavälillä.

5. Meidän eurooppalaisten on hyväksyttävä että pakotteet haittaavat myös meitä.

Putin tietää, että moni Euroopan maa, erityisesti Saksa ja Italia, ovat juuri tällä hetkellä energiansa osalta turhankin riippuvaisia venäläisestä maakaasusta. Hän on laskenut, että eurooppalaiset ovat liian mukavuudenhaluisia, liian haluttomia tekemään mitään uhrauksia ja siksi Euroopan pakotteet jäävät tussahdukseksi – ja tällä hetkellä näyttää, että hän on oikeassa!

Eurooppalaisten on uskallettava toimia ja hyväksyttävä, että pakotteet tulevat haittaamaan myös meitä. Uskon että Suomen kansa ymmärtää tilanteeseen liittyvän eksistentiaalisen uhan ja on valmis vaikka energian sääntelyyn, jos se on Venäjän pysäyttämisestä maksettava hinta. Valitettavasti epäilen, että yhtä vahva kriisitietoisuus ei ole totta kaikissa EU-maissa. Tästä mukavuudenhalusta tulemme maksamaan kovan hinnan, kun Putin laskee että myös tästä seuraava – ja sitä seuraava – valloitusoperaatio Euroopan alueella onnistuu epäyhtenäisen ja heikon EU:n heristäessä vain sormeaan.

6. Putin kunnioittaa vain sotilaallista voimaa ja vain NATO tarjoaa riittävän suuren vastavoiman Venäjälle.

Jos Ukraina olisi NATOn jäsen ja sinne olisi sijoitettu NATOn joukkoja, olisi Putinin kynnys hyökätä maahan huomattavasti suurempi. Kauhun tasapaino toimisi silloin toisin päin ja nyt käynnistynyttä hyökkäyssotaa ei olisi mitä todennäköisimmin tapahtunut. Mutta maa ei ole päässyt jäseneksi – se on NATOn kumppani samalla tavalla kuin Suomi.

Kun katsoo karttaa NATOn ja Venäjän välillä, on siellä vain muutama maa: Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova, Suomi ja Ruotsi. Valko-Venäjä on jo Venäjän miehittämä, Ukraina taistelee parasta aikaa itsenäisyydestään. Ukrainan jälkeen Moldova olisi vain suupala. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö tsaarin aikaisen valtakunnan palauttamisesta haaveileva Putin haluaisi valloittaa myös Suomea, jos siihen vain olisi mahdollisuus. Moni valtaeliittiä lähellä oleva ideologi on maininnut myös Suomen maana, joka kuuluisi Suur-Venäjään.

Ainoa este Putinin hyökkäykselle Suomeen on se, että hän uskoisi hyökkäyksen olevan itselleen liian vaarallinen. Suomen EU-jäsenyys ja vahva puolustustahto tekevät hyökkäyksestä isomman riskin kuin Ukrainan valloitus. Mutta Putin osoitti eilen, että hän on valmis riskipitoisiin hyökkäyssotiin. Viiden miljoonan ihmisen kansa ei pystyisi loputtomiin vastustamaan hyökkäystä. Ja samalla hetkellä kun Venäjän tankit ylittäisivät Suomen rajan, katoaisi Nato-optio: Kauhun tasapaino, jota ylläpitää ydinaseet, estäisi heidän sekaantumisensa. Siksi viiden miljoonan ihmisen kansan kannattaisi tässä turvautua sellaisiin sotilasmahteihin, joita Putin joutuu aidosti pelkäämään. Kun EU ei ole sotilasliitto, niin tämän suuremman sotilasmahdin tuen voi taata vain NATO-jäsenyys.

7. On muistettava että Venäjän kansa on isolta osin myös diktatuurin uhreja.

Putin ja Venäjän valtaeliitti on muodostunut yhä autoritäärisemmiksi. Toisinajattelijat, vapaa lehdistö, oppositio ja länsimielinen älymystö on ajettu ahtaalle. Salamurhat, vankeustuomiot ja muu ahdistelu on osa valtiokoneiston keinovalikoimaa. Vaikka on tärkeätä vastustaa Venäjän valtion toimia, ei vihan tule kohdistua tavallisia venäläisiä kohtaan. On ollut hienoa nähdä mielenosoituksia ympäri Eurooppaa. Mutta erityisen mieltänostattavaa on ollut nähdä kuvia sodanvastaisista mielenosoituksista Venäjällä. Toivon koko sydämestäni että he joku päivä saisivat elää Venäjällä, joka olisi vapautunut diktatuurin ikeestä. Ja toivon että Venäjän armeijan hyökkäys veljeskansan kimppuun olisi se hetki, kun riittävän iso osa kansasta mobilisoituisi ja nykyisen hallinnon lähtölaskenta alkoi.

Ukrainan armeija taistelee tänään koko Euroopan puolesta. Mutta vapaan Euroopan puolesta taistelevat myös ne 1700 mielenosoittajaa, jotka Venäjä eilen pidätti sodanvastaisissa mielenosoituksissa. Lopulta tässäkin sodassa vastakkain on pienen valtaeliitin intressit ja vapautta janoavat kansalaiset niin Suomessa ja Saksassa kuin Ukrainassa ja Venäjälläkin. Sitä toivoi että tämä asetelma olisi jäänyt viime vuosisadoille, mutta nyt kun ei ole mahdollista olla puolueeton, olkaamme vapauden, demokratian ja tavallisten kansalaisten puolella – tukekaamme Ukrainaa!