Elämme mahdollisuuksien vuosisataa. Koskaan aikaisemmin ei keskimääräisellä suomalaisella ole ollut samanlaisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään yhtä monella eri tavalla. Paradoksaalisesti, tämä tarkoittaa sitä, että yhä isompi osa asioista, joita tavoittelemme ei koskaan toteudu. Miten sitten selviytyä mahdollisuuksien paineissa? Olemalla rehellisesti nörtti.

Mitä tarkoitan, kun väitän, että aiemmin ihmiset saavuttivat isomman osan tavoitteistaan? Kärjistäen, isoisäsi isällä oli kolme tavoitetta elämässään. Hän eli todennäköisesti maaseudulla. Mahdollisuudet olivat rajalliset ja unelmat olivat arkiset: vaimo, muutama terve lapsi ja kukoistava pelto, jota kutsua omaksi. Jos hyvin kävi, kaikki nämä unelmat toteutuivat. Jos huonosti kävi, niin ainakin yksi näistä toteutui. Muuten sinua ei olisi olemassa.

Sinulla on sata tavoitetta elämässäsi. TV, lehdet ja julkkiskulttuuri piirtävät erilaisia kiiltäviä unelmapolkuja eteesi. Koulutuksen ja matkustelun ansiosta olet tietoinen valtaisasta joukosta erilaisia elämäntapoja ja kulttuureita. Isoisäsi isä luki satunnaisesti Maaseudun Tulevaisuutta ja eksotiikka hänen elämässään edusti se kerta nuoruudessa, kun hän kävi Tampereella. Halusit tai et, sinulla on mielessäsi enemmän sellaisia elämänpolkuja, jotka kutkuttavat.

Monet unelmat ovat saavutettavissa, jos niihin vain panostaa riittävästi. Isot unelmat vaativat isoja panostuksia. Mutta sinulla on yhtä monta tuntia vuorokaudessa kuin isoisäsi isällä. Et voi olla sekä rokkitähti, menestyvä IT-yrittäjä, rantapummi Thaimaassa ja läsnäoleva perheenisä. Mikä tahansa yksi näistä unelmista on kovalla työllä mahdollinen, mutta kaikkia ei voi saavuttaa samaan aikaan. Tunnit eivät siihen riitä.

Elämä on valinta. Ja psykologi Barry Schwartz on osoittanut, että liian monta vaihtoehtoa ei tee ihmistä onnelliseksi, vaan enemmänkin ahdistuneeksi. Isoisäsi isä joutui perheenlisäyksen vuoksi hautaamaan vain yhden unelman: Hän ei koskaan lähtenyt merille niinkuin naapurikylän Matti. Itse joudut jossakin vaiheessa toteamaan, että sinusta ei tullutkaan jalkapalloammattilaista, lumilautailun maailmanmestaria, lääkäriä, sirkustaiteilijaa, kemistiä, mestarikokkia, graafista suunnittelijaa, rakkauden suurlähettilästä, pääministeriä, naparetkeilijää, vallankumouksellista, luomuviljelijää, pyöränkorjaajaa, kosmetologia, mäkihyppääjää, rekkakuskia, asfalttisoturia tai eräopasta. Sinusta tuli ehkäpä joitakin näistä, jos tarpeeksi asiaan panostit, mutta ei kaikkia kuitenkaan. Kun mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen on sata, joudut sanomaan ei ainakin seitsemällekymmenelle viidelle.

Miten sitten pärjätä näiden hengästyttävien mahdollisuuksien keskellä? Olemalla rehellisesti nörtti. Nörtillä tarkoitan ihmistä, joka muiden pilkasta välittämättä tekee sitä, mistä oikeasti tykkää. Pelaa live-roolipelejä, ohjelmoi tietokoneella, viljelee puutarhapalstaansa tai kirjoittaa filosofisia salapoliisitarinoita. Mitä tahansa hän tekee, hän tekee sen omasta innostuksestaan. Ei sen takia, että se on muotia. Skeittausnörtti on tässä määritelmässä kunnianimi henkilölle, joka on aidosti innostunut rullalautailusta itsestään, eikä vain tykkää siitä, että voi kulkea trendikkäästi tennareissa, lauta kainalossaan ja ottaa itsestään kuvia facebookiin.

Nörtteys on ainoa pelastus valinta-avaruudessa. Koska ollaanpa rehellisiä: Et sinä oikeasti ole kiinnostunut läheskään kaikista niistä sadasta potentiaalisesta elämänpolusta. Isosta osasta olet innostunut vain, koska ne näyttävät johtavan toisten ihmisten hyväksyntään ja ihailuun. Ne näyttävät kyllä makeilta, mutta eivät lopulta ole oma juttusi. Jos pyrit olemaan edelläkävijänä jokaisen trendilajin Suomeen rantautumisessa, joudut ostamaan usean satasen maksavat harrastusvälineet joka kuukausi. Tarvitset aika nopeasti valtaisan komeron, jotta ne kaikki mahtuvat pölyttymään kotiisi. Ja jokainen noista pölyttyneistä unelmista kaihertaa hivenen muiden hyväksyntään kytkettyä itsetuntoasi.

Nörtteys on kykyä sanoa ei unelmahötölle. Moni ei tähän pysty. Heidän elämänsä on pintamaailman oikkujen mukana pyörivää tuuliviiriä. Nörtteys on uskallusta keskittyä niihin unelmiin, jotka ovat sinun omiasi. Jotka kumpuavat jostakin syvältä itsestäsi, eivätkä liity sellaisen pinnan rakentamiseen, jota muut ihailevat. Aito nörtteys vaatii itsetuntemusta, se vaatii piittaamattomuutta toisten mielipiteistä. Se vaatii omien kiinnekohtien löytämistä ja niihin juurtumista. Se vaatii, että kuuntelet sydämesi ääntä kaiken elämyskohinan alla.

Ole siis nörtti. Näin elät omaa unelmaasi – et jonkun toisen!

Edit: Käsittelin samaa sisäisen motivaation löytämisen teemaa myös edellisessä kirjoituksessani Mikä sinua liikuttaa? Neljä perustavaa tapaa motivoitua, jotka määrittävät elämäsi suunnan sekä englanninkielisessä kirjoituksessani Are you living for yourself or just for the image of yourself?