Usein kuulee poliittisten päättäjien ihmettelevän miksi EU-kansalaiset pitävät unionia niin laajalti etäisenä eliittihankkeena. Perustavin vastaus asiaan on tietysti, että Euroopan unioni hyvin laajalti on etäinen eliittihanke. Erityisesti tämä tulee esiin EU:n uudistussopimuksessa, jota on myös perustuslakina meille tarjottu. Tätä pienen ryhmän valmistelemaa noin 260-sivuista paperipumaskaa, joka tuotiin julkisuuteen valmiina pakettina ilman, että kansalaiset, kansalaisjärjestöt tai edes monet politiikot pääsivät osallistumaan sen valmisteluun, ei voi parhaalla tahdollakaan kuvata miksikään muuksi kuin eliittihankkeeksi.

Samaan aikaan on selvää, että tarve EU:n perustuslaille on huutava. Nykyinen järjestelmä on sekava ja haittaa vakavasti unionin päätöksenteko- ja toimintakykyä. Kansalaiset taasen ovat vieraantuneet EU:sta, joka useille näyttäytyy talouteen keskittyvänä ylibyrokraattisena mastodonttina. Perustuslaki siis tarvitaan, mutta menetelmä sen rakentamiselle on toistaiseksi ollut kansanvallan vastainen. Nykyisessä mallissa pieni eliitti rakentaa monimutkaisen keskinäisiä etuja valvovan ristikudoksen. Tämän jälkeen pyritään ylhäältä tulevan valistuskampanjan avulla myymään tämä paketti kansalaisille perustuslakina. Ei liene ihme, että monista hyvistä piirteistään huolimatta kansalaiset eivät ole kokeneet perustuslakia omakseen, vaan se on herättänyt kiivasta vastustusta useassa maassa. Jotta perustuslailla olisi kansalaisia puhutteleva funktio