Kuka on Suomen materialistisin ihminen? Cheek tekee lyriikoissaan kovasti työtä päästäkseen kärkisijoille. Kun itse käyn festareilla, pystytän teltan ja korkkaan Alkon halvimman omppuviinin (6,85 €). Kun Cheek saapuu festareille “mä korkkaan Bollingerin” (54,90 €). Mies kehuskelee kuinka “kaataa vodka martinei, kaahaa Aston Martineil.” Ja totta tosiaan, juorulehdet kertovat, että artisti vaihtoi hiljattain Maseratinsa Bentleyhyn. Itse ajan lähinnä puolisoni Kialla. Naiset puolestaan tuntuvat Cheekin sanoituksissa olevan käyttöesineitä, joiden hoitelemista hän on ”pyrkinyt vähentää.” Eikä ihme, onhan hän “nähnyt enemmän pyllyä kuin taksin takaistuin.” Jo junnuna, kun Cheek oli Lahdessa kännää, “joka ilta riivas Octopussy, kaheksan ämmää.”

Ei epäilystäkään, että jos elämän tarkoituksena ovat nopeat autot, kevytkenkäiset naiset ja kalliit vaatteet, niin Cheek on Suomen artistimaailman kingi. Ja ollaan nyt ihan rehellisiä – kyllä meistä jokainen on ainakin vähän kateellinen Cheekille hänen menestyksestään.

Mutta kannattaako nopeita autoja ja helppoa rahaa tavoitella?

Jos kriteerinä on oma hyvinvointi, niin ei kannata. Näin sanovat amerikkalaisen unelman synkkää puolta tutkineet psykologit Richard Ryan ja Tim Kasser. Lukuisissa tutkimuksissa he ovat osoittaneet, että pahamaineinen trio – raha, maine ja ulkonäkö – ovat elämän päämäärinä haitallisia. Kun esimerkiksi collegen päättäviä yhdysvaltalaisnuorukaisia pyydettiin arvioimaan mitkä päämäärät heidän elämässään olivat tärkeitä, osa korosti enemmän rahan ja maineen kaltaisia ulkoisia päämääriä, osa hyvien ihmissuhteiden, henkilökohtaisen kasvun ja hyväntekemisen kaltaisia sisäisiä päämääriä. Vuoden päästä kävi ilmi, että ihmiset olivat keskimäärin saavuttaneet enemmän niitä päämääriä, joita he pitivät arvokkaina. Eli sitä saa mitä tilaa: Mainetta havittelevat löysivät mainetta, rahaa tavoitelleet tunsivat saaneensa enemmän rahaa kuin muut. Ja ihmissuhteisiin panostaneet tunsivat ihmissuhteidensa syventyneen.

Kannattaa siis varoa mitä toivoo, koska toive voi vaikka toteutua.

Mutta kaikki päämäärät eivät olleet samanarvoisia: Ne jotka olivat tavoitelleet sisäisiä päämääriä eli panostaneet ihmissuhteisiin, toisten auttamiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun, olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja heidän itsetuntonsa oli vahvistunut, kun he olivat saavuttaneet päämääräänsä. He tunsivat myös enemmän myönteisiä tunteita ja vähemmän ahdistusta ja päänsäryn kaltaista fyysistä oireilua. Entäpä rahaan, maineeseen ja ulkonäköön keskittyneet? Kävi ilmi, että vaikka he olivat edistyneet näiden päämääriensä suhteen, heidän hyvinvointinsa ei ollut lisääntynyt tippaakaan. He olivat tasan yhtä tyytyväisiä elämäänsä kuin vuotta aiemmin, kun rahaa ja mainetta oli vähemmän. Mikä pahinta, joiltakin osin he voivat entistä huonommin: He olivat ahdistuneempia, tunsivat enemmän negatiivisia tunteita ja heillä oli enemmän fyysistä oireilua.

Johtopäätös: Kaikki tavoitteet eivät ole samanarvoisia: Sisäiset päämäärät vahvistavat hyvinvointiamme, ulkoiset päämäärät eivät.

Mutta mikä Cheekiä pohjimmiltaan motivoi? Mies on tällä hetkellä tienhaarassa. Stadion täyttyi kahdesti. Suomeksi räppäävä artisti on niin iso kuin Suomessa voi olla. Jos Cheek on asettanut itselleen menestykseen liittyviä päämääriä, ne kaikki on nyt saavutettu. Ainoa tie paisuttaa menestystä olisi vaihtaa kieli englanniksi ja muuttaa New Yorkiin haastamaan Jay-Z ja muut globaalit tähdet. Tämä on yksi tie, mutta se olisi kivinen eikä mitä todennäköisimmin johtaisi onneen – tuli menestystä tai ei. Jo nyt Jare Tiihonen valittelee kuinka julkkiksena oleminen rajoittaa hänen elämäänsä .

Toinen vaihtoehto on löytää elämälleen jokin muu sisältö kuin menestyksen kasvattaminen. Paisuva menestys on loputon ylämäki. Jokainen välivoitto on lopulta vain kukkula jolta näkee seuraavan maalin. Toisin sanottuna: Menestys on kuin huume, jota tarvitaan jatkuvasti isompi annos. Tämän Cheek onneksi tiedostaa itsekin: ”Kun ennen aurinkomatkoist sai kylmii väreitä nykyään harvat hotellit on kyllin päheitä.”

Mitä syvemmällä olet koukussa, sitä enemmän ahdistusta ja pyristelyä, sitä vähemmän seesteistä onnea. Addiktioita on monenlaisia. On subutexin käyttäjiä ja menestyskoukussa olevia, on peliriippuvaisia ja sijoitusnarkkareita, on alkoholisteja ja kroonisia naisten kaatajia. Kaikkia yhdistää se, että he eivät hallitse omaa elämäänsä. Himo vie eivätkä he onnistu irtautumaan sen kiihkolta edes halutessaan.

Älkää käsittäkö väärin, ei minulla mitään menestystä vastaan ole. Itsekin tähtään siihen, että jonain päivänä olen New York Times Bestselling Author. Kova tavoite, jota kohti olen tehnyt työtä jo pitkään. Mutta olennaista on se miten menestys saavutetaan.

Päämääränä menestys ei tee ketään onnelliseksi. Mutta sisäisesti motivoituneen tekemisen sivutuotteena menestys on kiva juttu. Jos olet siis löytänyt sen asian, joka täyttää sinut intohimolla, innostuksella ja rakkaudella, ja jonka eteen olet valmis uhraamaan kaiken aikasi, niin siitä vain hommiin. Do it! Aseta itsellesi korkeita tavoitteita ja haasta itsesi saavuttamaan ne. Mutta älä tee sitä menestyksen itsensä vuoksi vaan sen vuoksi että rakastat itse tekemistä.

Kun kuuntelen Jare Tiihosen haastatteluja, olen valmis uskomaan, että hän rakastaa sitä mitä tekee. Hänessä on sekä räppärin että bisnesmiehen vikaa. Hän nauttii siitä, että saa tehdä sanoituksia ja esiintyä yleisön edessä. Hän nauttii siitä, että saa rakentaa artistia ja brändiä nimeltä Cheek. Pintakiillon takana hän on mies joka tekee systemaattisesti työtä itse valitsemiensa päämäärien saavuttamisen eteen. Sanalla sanoen, hän on sisäisesti motivoitunut.

Uskon siis, että Jare Tiihonen on löytänyt oman kutsumuksensa. Vaikka pintatasolla hänen elämänsä ja oma tutkijaelämäni saattavat näyttää erilaisilta, minua ja Jare Tiihosta yhdistää se että me molemmat olemme löytäneet sen tekemisen muodon, josta me aidosti nautimme. Me molemmat saamme palkkamme siitä tekemisestä, jota tekisimme vaikka meille ei siitä palkkaa maksettaisi. Me molemmat siis toteutamme kutsumustamme työmme kautta, hän artistina, minä tutkijana. Vaikka tyylimme ja arvomaailmamme on osittain erilainen, sisäinen motivaatio yhdistää meitä. Uskon siis, että kaikesta pintakoreilusta huolimatta se mikä on olennaista Jare Tiihosessa on hänen kutsumuksensa eli palava halu tehdä musiikkia ja rakentaa ilmiötä nimeltä Cheek.

Tämä kirjoitus on lyhennetty ote Valonöörit-kirjani ensimmäisestä luvusta. Lue <a href="sieltä lisää siitä mitä on menestys, mitä on sisäinen motivaatio ja miten elät hyvän elämän.