Tagged: koronavirus
Joulu vs. koronavirus – Miten viranomaisten tulisi viestiä joulua koskevista rajoituksista omaehtoista motivaatiota vahvistavalla tavalla?
Joululoman aikana moni haaveilee matkustamisesta ja sukulaisten tapaamisesta. Koronaviruksen leviämisen kannalta molemmat sisältävät selkeitä riskejä ja siksi nyt on erityisen tärkeä viestintähetki: Miten poliitikkojen ja viranomaisten tulisi viestiä joulun aikaa koskevista suosituksista ja rajoituksista siten, että kansalaiset aidosti haluaisivat niitä noudattaa?
Oikea viestintätyyli vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka hyvin ihmiset noudattavat suosituksia ja sääntöjä. Se kuinka hyvin viestintä onnistuu tukemaan ihmisten autonomiaa, kyvykkyyttä ja yhteisöllisyyttä, on iso merkitys siihen, motivoituvatko ihmiset vapaaehtoisesti muuttamaan käytöstään ja ylläpitämään uusia käytöstapoja.
Tukeaksemme viranomaisten kykyä viestiä omaehtoista motivaatiota tukevalla tavalla, kiteytimme kollegoideni Nelli Hankonen (Helsingin yliopisto), Richard Ryan (Australian Catholic University) ja Maarten Vansteenkiste (Universiteit Gent) kanssa kolmetoista itsemääräämisteoriaan (self-determination theory) perustuvaa viestintäperiaatetta, jotka voivat auttaa omaehtoisen motivaation tukemisessa kriisitilanteessa, kuten koronapandemiassa. Viestintäperiaatteet on hyväksytty julkaistaviksi arvostetussa European Review of Social Psychology -journaalissa.
Viestintäperiaatteet löytyvät alla olevasta taulukosta. Näin joulun alla päätin miettiä miten näitä viestintäperiaatteita voisi soveltaa joulun rajoituksia koskevaan viestintään:
Aloita osoittamalla huomioivasi ihmisten oman näkökulman, tunteet ja potentiaaliset konfliktit (Periaate 9): Kerro ymmärtäväsi kuinka tärkeätä lapsille on päästä näkemään isovanhempansa ja isovanhemmille lapsensa. Rakenna kokemusta jaetusta kohtalosta (Periaate 10) mainitsemalla esimerkki omasta elämästäsi ja miten rajoitukset omakohtaisesti kirpaisevat. Kerro tiedostavasi, että rajoitukset tulevat aiheuttamaan pettymyksiä ja monen joulu tulee menemään eri tavalla kuin olisi toivottu.
Mutta kerro sen jälkeen selkeä tilannekuva taudin leviämisestä eri puolilla Suomea. Kerro mikä on sairaaloiden kapasiteetti tällä hetkellä ja mitä asiantuntijoiden tekemien skenaarioiden mukaan tapahtuu, jos suomalaiset viettävät joulua ilman mitään rajoituksia (Periaate 11): Mitä se tarkoittaa taudin leviämisen, tehohoitoon joutuvien ja tammikuussa tarvittavien rajoitustoimenpiteiden osalta. Luo sen jälkeen selkeä tavoite joulun käyttäytymisen osalta (Periaate 6): Minkälaista vastuullista käytöstä ihmisiltä odotetaan ja mitä tällä käytöksellä voimme yhdessä saavuttaa? Anna siis selkeät perusteet sille mitä hyvää ohjeita noudattamalla saavutetaan ja mitä tragedioita vältetään (Periaate 1). Selitä, että kunkin meistä on mahdotonta tietää, onko itsellä koronatartunta ja voiko oireettomana sitä levittää yhteisen joulupöydän äärellä. Voit kertoa esimerkkinä belgialaisessa hoivakodissa vierailleesta joulupukista, joka maskistaan huolimatta tuli tartuttaneeksi oireettomana koronaa tilaisuuteen osallistuneille.
Kiitä ihmisiä vastuullisesta käytöksestä keväällä ja syksyllä. Kerro kuinka sen ansiosta Suomessa tauti on pysynyt aisoissa oikeastaan koko muuta Eurooppaa paremmin (Periaate 7). Muistuta että olemme tehneet tämän yhdessä huomattavasti vähäisemmillä pakkotoimilla kuin moni muu maa. Tämä johtuu siitä, että hallinto on luottanut kansaan ja kansa viranomaisiin. Totea, että suomalaiset osoittivat kykynsä vastuullisuuteen keväällä, meillä on kyky ja halu hoitaa tämä asia kunnolla (Periaate 2). Me siis pystymme tähän, jos vain yhdessä haluamme sen tehdä.
Anna sitten selkeät ja informatiiviset ohjeet halutusta toiminnasta (Periaatteet 3 & 6): Mikä toiminta on ehdottomasti kiellettyä? Mitä käytöstä suositellaan vältettävän? Miten eri valintatilanteissa voi parhaiten toimia vastuullisesti? Tarjoa myös yhteisten pelisääntöjen puitteissa tilaa itsenäisille valinnoille: Jos on esimerkiksi todella halukas näkemään sukulaisia, pitäkää tahoillanne omaehtoiset 10 päivän karanteenit, jotta varmistatte ettei kukaan osapuoli tuo virusta vieraaksenne, harkitkaa maskin käyttöä sisätiloissa ja tuulettakaa usein (Periaate 5). Näitä suojatoimenpiteitä voi perustella viruksen leviämismekanismeista havainnollisesti kertomalla, jotta ihmiset ymmärtävät ehdotukset ja voivat ideoida tapoja toteuttaa suojatoimia fiksusti omassa tilanteessaan.
Tarjoa myös ratkaisuja ja ideoita ihmisten kohtaamiin esteisiin: Jos ei jouluna voi liikkua omalla autolla haluamaansa paikkaan, voisiko käyttää julkista liikennettä sellaiseen kellonaikaan jolloin siellä ei ole paljoa muita ihmisiä, tai kuvaile konkreettisia esimerkkejä, miten jouluillallisen voi järjestää Zoomin tai Skypen välityksellä (Periaate 8). Mieti myös mitkä väestöryhmät eivät välttämättä viestiäsi kuuntele tai siihen luota, ja tunnista joitakin heidän luottamiansa henkilöitä, joita siteeraamalla tai esiin nostamalla voit vahvistaa viestin uskottavuutta myös heidän suuntaansa (Periaate 12).
Muistuta ihmisiä siitä että näin toimimalla me kaikki autamme suojaamaan riskiryhmäläisiä (Periaate 13) ja mahdollistamme nopeamman paluun normaalielämään jahka rokotukset saadaan käynnistettyä. Jokainen meistä odottaa pääsyä takaisin normaaliin elämään ja juuri siksi on tärkeätä nyt vielä ponnistella, jotta nopeammin sinne pääsemme (Periaate 4). Päätä puheesi kertaamalla se minkälaista käytöstä itse kultakin nyt odotetaan (Periaate 6). Ja totea tämän käytöksen olevan paras joululahja minkä me voimme tänä jouluna toisillemme ja erityisesti riskiryhmäläisille antaa (Periaate 13).
Viestintäperiaatteet perustuvat artikkeliin:
Martela, F., Hankonen, N., Ryan, R. M., & Vansteenkiste, M. (2020). Motivating Voluntary Compliance to Behavioural Restrictions: Self-Determination Theory–Based Checklist of Principles for COVID-19 and Other Emergency Communications. European Review of Social Psychology, Accepted for publication. https://doi.org/10.1080/10463283.2020.1857082
| Viestintäperiaate | Miten viestiä periaatteen mukaisesti? | Viesti näin – käytännön esimerkkejä |
| Autonomian kokemusta tukevat viestintäperiaatteet | ||
| 1. Perustele ohjeet selkeästi | Kerro aina sääntöjen ja ohjeiden taustalla olevat syyt ja perusteet, jotka oikeuttavat ne. | Kun ohjeistat ihmisiä esimerkiksi välttämään fyysistä kanssakäymistä, kerro tutkittuun tietoon perustuvat syyt säännölle: Mitä vältetään ja mitä saavutetaan, jos sääntöä noudatetaan? Selitä aina mekanismit, miksi sääntö toimii. |
| 2. Kohtele ihmisiä vastuullisina toimijoina | Osoita luottavasi ihmisiin vastuullisina toimijoina, jotka kykenevät järkeviin päätöksiin ja joiden valinnoilla on vaikutusta. | Kerro, että viruksen leviäminen riippuu niistä valinnoista, joita jokainen meistä päivittäin tekee. Vetoa ihmisten vastuuntuntoon ja osoita halua luottaa heihin. Näin vahvistat heidän haluaan käyttäytyä vastuullisesti. |
| 3. Käytä informoivaa kieltä, joka ei määräile | Vältä tuomitsevia, komentelevia ja painostavia ilmaisuja. Käytä neutraaleja, informatiivisia, ihmisten omaehtoisuutta ja yhteistyötä painottavia ilmaisuja. | Vältä komentelevia ja syyllistäviä ilmaisuja, kuten ”on pakko” ja ”sinun täytyy”. Korvaa ne autonomiaa tukevilla sanavalinnoilla, kuten ”meillä on mahdollisuus” tai ”nyt me voimme”. Osoita kunnioitusta vetoamalla ihmisten arvoihin ja vastuullisuuteen. |
| 4. Vetoa ihmisten arvoihin, toiveisiin ja päämääriin | Vahvista motivaatiota haluttuun käytökseen kytkemällä se asioihin, joita ihmiset arvostavat. | Muistuta, miksi on arvokasta suojella toinen toisiamme – erityisesti riskiryhmäläisiä. Jokainen tuntee ja välittää jostakusta riskiryhmäläisestä. |
| 5. Tarjoa yhteisten pelisääntöjen puitteissa tilaa itsenäisille valinnoille | Rajoituksista huolimatta tarjoa valinnan mahdollisuuksia sen suhteen, miten ihmiset sääntöjä noudattavat. | Kerro esimerkiksi, mitkä ulkoilma-aktiviteetit ovat sallittuja ja korosta ihmisten mahdollisuutta vapaasti valita näistä mieleiset. Kannusta verkon yli tapahtuvaan vuorovaikutukseen ja esittele erilaisia vaihtoehtoja, joilla ihmiset samoja rajoituksia noudattavat. |
| Kyvykkyyden kokemusta tukevat viestintäperiaatteet | ||
| 6. Tarjoa konkreettiset ohjeet, luo selkeät odotukset ja jaetut päämäärät | Kerro selkeästi, minkälaista käytöstä tarvitaan pandemian torjumiseksi, tarjoa konkreettiset ohjeet, miten tämä toteutetaan ja selkeät päämäärät, joita yhdessä tavoitella | Tarjoa selkeät ohjeet esimerkiksi siitä, missä tilanteissa ja miten tehtävä käsienpesu torjuu tartuntoja. Luo yhteiset päämäärät, joilla on selkeät, yhdessä seurattavat mittarit, kuten tartuntamäärä. |
| 7. Tarjoa rakentavaa ja selkeää palautetta siitä, kuinka hyvin ihmiset ovat onnistuneet noudattamaan ohjeistuksia | Tarjoa selkeää ja ajankohtaista palautetta siitä, miten hyvin ihmiset ovat onnistuneet ja miten tilanne kehittyy. | Tarjoa jatkuvasti päivittyvää tietoa esimerkiksi siitä, miten ihmiset ovat onnistuneet välttämään fyysisiä kontakteja ja miten se on vaikuttanut tartuntamäärien ja sairaalassa olevien potilaiden määrään. |
| 8. Tarjoa keinoja ylittää keskeiset esteet | Tunnista keskeiset haasteet, jotka estävät ihmisiä noudattamasta suosituksia ja tarjoa konkreettisia keinoja niiden ylittämiseksi. | Esimerkiksi kasvomaskien osalta pidä huolta, että ne ovat saatavilla kaikille, myös vähävaraisille. Käsihygienian osalta oikein sijoitetut muistutukset auttavat ihmisiä muistamaan pestä kädet oikealla hetkellä. |
| Yhteisöllisyyden kokemusta tukevat viestintäperiaatteet | ||
| 9. Osoita huomioivasi ihmisten oman näkökulman, tunteet ja potentiaaliset konfliktit | Näytä, että tiedostat ne ongelmat ja haasteet, joita ihmisille aiheutuu ohjeiden noudattamisesta. Näin osoitat heille myötätuntoa, mikä voi vähentää torjuvaa vastareaktiota. | Nosta esiin ja osoita tiedostavasi ne hankalat tunteet, taloudelliset haitat, yksinäisyyden ja uhraukset, joita monet ihmiset kohtaavat ohjeita noudattaessaan. |
| 10. Rakenna yhteistä identiteettiä ja tunnetta jaetusta kohtalosta | Korosta sitä, kuinka jaamme kaikki saman kriisin. Vahvista yhteistä identiteettiä. | Muistuta, että kohtaamme kriisin yhdessä. Muistuta, että se osuu meistä jokaiseen eri tavoin. Jaa innostavia tarinoita siitä, miten ihmiset ovat toisiaan auttaneet. |
| 11. Rakenna luottamusta avoimen ja läpinäkyvän viestinnän kautta | Kerro, mitä tiedetään – ja myös mitä ei vielä tiedetä – läpinäkyvästi ja oikea-aikaisesti. | Kerro käytettävissä olevaan tietoon liittyvistä epävarmuuksista ja riskeistä läpinäkyvästi. Julkista strategisten valintojen takana olevat oletukset, mallit ja arviot. |
| 12. Tunnista luotettuja henkilöitä eri ryhmien sisältä ja käytä heitä viestin viejinä | Käytä viestinviejinä ihmisiä, jotka voivat uskottavasti viedä halutun viestin eri ryhmiin ja yhteisöihin. | Anna terveyden ammattilaisten viestiä terveysohjeita. Tunnista eri ryhmien sisältä, keihin he luottavat ja anna heidän viedä viesti näihin ryhmiin. |
| 13. Vetoa ihmisten luontaiseen haluun auttaa toinen toisiaan | Halu auttaa ja olla hyödyksi toisille on vahva motivaatio. Vetoa siihen. | Muistuta, miten voimme auttaa toisiamme, erityisesti riskiryhmäläisiä, helposti, esimerkiksi vain pysymällä kotonamme. |
Tässä vielä viestintäperiaatteet kuvana:
Hällä väliä, laumasuoja, tukahdutustanssi vai totaalitukahdutus – Suomen neljä exit-strategiaa koronaepidemiasta
Mitkä ovat Suomen mahdolliset strategiat koronaviruksesta selviämiseen? Lopullisen exitin tarjonnee vasta rokote, sitä ennen perusvaihtoehtoja on ymmärtääkseni neljä:
Hällä väliä –strategia: Annetaan viruksen levitä vapaasti ilman mitään rajoituksia välittämättä siitä että tehohoitokapasiteetti ylittyy ja sen seurauksena kuolleisuus räjähtää käsiin.
Laumasuoja –strategia: Annetaan viruksen levitä mutta kontrolloidusti ja hallitusti jotta epidemia ei räjähdä käsiin. Samalla suojataan riskiryhmiä. Tavoitteena on että riittävän moni saa sairastamisen kautta immuniteetin, jotta viruksen seuraava, syksyllä odotettavissa oleva, aalto olisi pienempi. Ja pitkällä tähtäimellä laumaimmuniteetti mahdollistaisi kaikkien rajoitteiden poistamisen.
Tukahdutustanssi –strategia: Pyritään saamaan tartunnat lähelle nollaa Suomessa ja sen jälkeen testaa, jäljitä, eristä ja hoida –periaatteella pyritään tukahduttamaan kaikki alkavat uudet leviämisketjut, jotta muu yhteiskunta voisi pyöriä normaalisti.
Totaalitukahdutus- strategia: Pyritään tiukoilla eristämistoimenpiteillä kitkemään virus kokonaan pois maasta. Sen jälkeen jatketaan rokotteen saamiseen asti niin tiukkoja rajoitteita – erityisesti rajojen kiinnipitämistä – että virus ei pääse Suomeen uudestaan.
Mikä näistä vaihtoehdoista tulisi sitten valita?
Hällä väliä –strategiaa ei kannattane kukaan nyt kun Pentti Linkola on poistunut keskuudestamme.
Totaalitukahdutus –strategia vaikuttaa epärealistiselta. THL:n Mika Salmisen mukaan se edellyttäisi että Suomesta ”ei ole mitään yhteyksiä muualle maailmaan lainkaan siihen asti, kunnes meillä on täydellisesti toimiva rokote, joka on kaikille voitu antaa.” Vaikka lausunto kuulostaa liiankin totaaliselta niin on totta että voi olla hyvin vaikea estää sitä etteikö virus jotakin kautta luikahtaisi takaisin yhteiskuntaamme ja aloittaisi uutta epidemiaa.
Ääripään strategioiden ollessa epärealistisia jäljelle jää siis laumasuoja –strategia ja tukahdutustanssi –strategia.
Suomen hybridistrategia vaikuttaa olevan jotain näiden kahden väliltä. Toisaalta kielletään että tavoitellaan laumasuojaa ja puhutaan testaa-jäljitä-eristä-hoida –periaatteesta (mikä viittaa tukahdutustanssiin). Toisaalta puretaan rajoituksia ja sanotaan suoraan että tavoitteena ei ole enää tartuntatapausten vähentäminen (mikä viittaa laumasuojaan). Pääministeri Sanna Marin määritti tämän kultaisen keskitien strategiaksi.
Mutta onko keskitie realistinen strategia? Pahimmillaan se on oikeastaan vain hitaampi laumasuoja-strategia: Taudin annetaan edelleen levitä läpi väestön – mutta koska se tapahtuu hitaammin niin rajoitustoimia joudutaan jatkamaan pidempään. Eli lopulta saavutetaan sama tulos sairastumisten ja kuolleisuuden osalta kuin laumasuoja-strategiassa mutta pidemmästä kokonaiskestosta johtuen huomattavasti suuremmalla hinnalla mitä tulee yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin haittoihin.
Ongelmallisinta Suomen strategian osalta on kuitenkin se että ei tunnuta tunnistavan että totaalitukahdutus ja tukahdutustanssi ovat kaksi eri strategiaa.
Martti Hetemäen vetämän exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportissa – johon hallitus ilmoittaa linjansa pitkälti nojaavan – tukahdutusstrategia ohitetaan ilman analyysia. Sadan sivun raportissa kyseistä strategiaa käsitellään vain kahden lauseen verran: ”Epidemian väliaikainen tukahduttaminen (niin että tartuntoja ei enää syntyisi) saattaisi olla mahdollista, jos nykyisiä rajoitustoimia jatkettaisiin täysimääräisinä useita kuukausia eteenpäin. Koska pandemia on globaali, epidemian uudelleenkäynnistymisen uhka olisi kuitenkin pysyvä eikä rajoituksista voitaisi luopua hyvin pitkään aikaan, vaan niitä pitäisi jatka jopa vuosien ajan.”
Koska tämä ”ei ole Suomelle realistinen vaihtoehto”, raportti on sitä mieltä että taudin leviämistä ei tule liikaa hidastaa. Eli käytännössä suosittelee hyvinkin laumasuoja-henkistä strategiaa: ”Hallittu muttei liian voimakas hidastaminen, jolla ehkäistään terveyden huollon ylikuormittumista ja sen aiheuttamia terveyshaittoja ja ylikuolleisuutta, on strateginen tavoite, jonka avulla lopulta voidaan kaikista rajoituksista luopua ilman suurta uuden epidemia-aallon riskiä.”
Paitsi että on hämmentävää että koko tukahdutus-vaihtoehto voidaan sadan sivun raportissa ohittaa kahdella lauseella, vaikuttaa vahvasti siltä että kirjoittajat eivät ole tunnistaneet että totaalitukahdutus ja tukahdutustanssi ovat kaksi eri strategiaa. Jälkimmäisestä strategiasta, tukahdutustanssista, ei raportissa puhuta mitään.
Silti juuri tukahdutustanssi vaikuttaa olevan se vaihtoehto, johon moni maa tällä hetkellä tähtää. Tukahduttamisen strategiaa ajaa eilen julkaistun suomalaisten tutkijoiden avoimen kirjeen mukaan ainakin Taiwan, Uusi-Seelanti, Australia, Hong Kong, Itävalta, Kreikka ja Islanti. Vietnamissa, jossa asuu lähes sata miljoona ihmistä, ei ole raportoitu vielä yhtäkään koronakuolemaa. Osa näistä maista on akuutin virusuhan väistyttyä jo voinut avata yhteiskuntaa monin osin takaisin kohti normaalia.
En ole epidemiologi enkä pysty arvioimaan voiko tukahdutustanssi strategiana toimia. Mutta onnistuessaan se tuntuu selkeästi parhaalta vaihtoehdolta: Yhteiskuntaa voidaan avata huomattavasti nopeammassa tahdissa kuin laumasuoja-strategiassa, ihmisten ei tarvitse pelätä tartuntoja ja siten he myös uskaltavat avatussa yhteiskunnassa käydä esimerkiksi ravintoloissa ja tavata toisiaan. Samalla riskiryhmien kuolleisuus jää huomattavasti pienemmäksi.
Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä että tukahdutusstrategia on sivuutettu ilman kunnon analyysiä. Hetemäen raportin lisäksi tämä näkyy Mika Salmisen tuoreessa lausunnossa jossa hän kertoo että tukahduttamisen mahdottomuuden tämän tyyppisten epidemioiden kohdalla ”voi lukea ihan oppikirjoista.”
Johtavassa tieteellisessä Science-journaalissa 8.5 julkaistu analyysi pyrkii arvioimaan miten kännykkäsovellukseen perustuva tartuntaketjujen jäljittäminen vaikuttaa mahdollisuuteen tukahduttaa koronaviruksen kaltaista tautia. Johtopäätöksenä on että perinteinen manuaalinen kontaktien jäljittäminen on liian hidasta ja epävarmaa jotta sen avulla voitaisiin saada tautia kuriin: Siitä kun ihmisellä diagnosoidaan virus saattaa mennä useita päiviä ennen kuin hänen altistamiaan ihmisiä saadaan varoitettua ja monia ei saada varoitettua lainkaan. Siksi kyseisellä strategialla ei saada koronavirusta tukahdutettua. Mutta kännykkäsovellus muuttaa yhtälön radikaalisti: Diagnoosin saamisen jälkeen ei kestä kuin muutama tunti niin henkilön altistamat yksilöt on kontaktoitu jolloin heidät voidaan huomattavasti todennäköisemmin diagnosoida ja eristää ennen kuin he itse alkavat tautia levittämään.
Siksi artikkelin kirjoittaneet tutkijat näkevät että riittävän monen ihmisen käyttämän kännykkäsovelluksen avulla viruksen leviäminen voitaisiin varsin tehokkaasti tukahduttaa.
Oppikirjoista voi siis varmasti lukea että totaalitukahdutus strategiana ei toimi. Mutta oppikirjoja selaamalla ei voi tehdä johtopäätöksiä tukahdutustanssin toimivuudesta strategiana, koska oppikirjat ovat sen osalta auttamatta vanhentuneita: Kyseinen strategia perustuu innovatiivisiin ratkaisuihin joita kehitetään ja testataan juuri nyt.
Tukahdutustanssissa ei siis oleteta että yhtäkään uutta tartuntatapausta ei tulisi. Sen sijaan mobiilisovellukseen perustuvan altistumisketjujen jäljittämisen, kohdennetun satunnaistestauksen ja muiden toimenpiteiden avulla uudet tartuntaketjut onnistutaan pitämään kurissa niin että yhteiskunta ympärillä voi toimia normaalisti ja riskiryhmien ei tarvitse elää eristyksissä.
Vielä lopuksi haluan korostaa että minulla ei ole asiantuntemusta sanoa onko tukahdutustanssi realistinen strategia vai onko laumasuojaan pyrkiminen ainoa vaihtoehtomme. Molempia vaihtoehtoja kannattaa analysoida. Se mikä on ongelmallista on että tällä hetkellä ei ole näkyvissä että Suomessa oltaisiin aktiivisesti analysoitu tukahdutustanssi-strategiaa. Jos käy myöhemmin ilmi että tukahduttamisstrategiaan turvautuneet maat onnistuvat tavoitteessaan, niin en haluaisi olla se päättäjä joka joutuu toteamaan että hänen valintansa johti siihen että Suomessa kuoli huomattava määrä ihmisiä koronavirukseen samaan aikaan kun pitkään jatkuneet rajoitustoimet ajoivat koko talouden lamaan. Ja kaikki tämä olisi ollut vältettävissä mutta kun ei edes yritetty selvittää toisenlaisen strategian mahdollisuutta.
Eli vaatimaton vaatimukseni on että tukahdutustanssi strategiana otettaisiin vakavasti ja sen tutkimiseen panostettaisiin tosissaan. Vaikka siinä onnistuminen maksaisi kymmeniä miljoonia ja vaatisi lakien muokkaamista, on tämä pieni hinta verrattuna mitä strategian onnistumisella voidaan voittaa: Miljardeissa laskettavat pienemmät taloudelliset haittavaikutukset ja tuhansissa laskettavat pienemmät koronakuolemien määrät. Minusta tämä on ihan tutkimisen arvoinen vaihtoehto.
Luottamus-faktori – sen ansiosta me suomalaiset yhdessä selätämme koronaviruksen
Nyt alkaa jo näyttää selvältä että rajoitustoimet ovat purreet Suomessa ja koronaepidemian eksponentiaalinen kasvu on saatu pysäytettyä. THL:n terveysturvallisuusosaston johtajakin Mika Salmelainen kommentoi että ”voidaan jo aika varmasti sanoa, että rajoitukset ovat selvästi hidastaneet kehitystä.”
Tästä kiitos suomalaisille. Olen nimittäin aika varma että erilaiset epidemologiset mallit viruksen leviämisestä eivät ottaneet huomioon erästä suomalaisen yhteiskunnan erityispiirrettä: luottamusta. Suomalaiset luottavat viranomaisiin ja toisiinsa vankemmin kuin melkeinpä missään muualla maailmassa. Kun kansainvälisissä vertailuissa kysytään luotatko toisiin ihmisiin, luotatko poliisin tai luotatko poliittiseen järjestelmään, on Suomi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa maailman kärjessä. Kun liikennevalo on punainen ja tie tyhjä, niin en usko löytyvän montaa maata jossa niin moni kävelijä odottaa tunnollisesti valojen vaihtumista.
Siksi kun meillä hallitus kehottaa kansalaisia pysymään kotona ja välttämään turhia sosiaalisia kontakteja, niin suomalaiset todennäköisesti tottelevat paremmin kuin melkeinpä mikään muu kansa. Siksi meillä ei tarvitse uhata valtavilla sakoilla ja vankeustuomioilla vaan voidaan luottaa ihmisten omaan järkeen. Tämä ei tietystikään tarkoita etteikö meilläkin olisi ihmisiä, jotka piittaamattomuuttaan tai tietämättömyyttään rikkovat kaikkia kieltoja. Varmasti on. Mutta Suomessa heitä on mitä todennäköisimmin vähemmän kuin muualla ja siksi erilaiset ohjeet, kiellot ja muut toimenpiteet tehoavat täällä paremmin kuin muualla.
Eli hyvää duunia ihmiset. Hyvä suomalaiset. Yhdessä me onnistumme tässä.
Nyt vain jatketaan samalla tavalla. Mitä paremmin me tässä toimimme, sitä aiemmin pääsemme rajoituksia purkamaan. Tanskassa pääministeri jo lupaili että ”jos numerot pysyvät vakaina kahden seuraavan viikon ajan, hallitus alkaa avata yhteiskuntaamme asteittain, hiljaisesti ja hallitusti pääsiäisen jälkeen.”
Jaksetaan siis vielä. Pestään käsiä, vältetään turhia kohtaamisia, pysytään kotona. Näytetään maailmalle miten homma voidaan hoitaa silloin kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen.
Akseli Gallen-Kallela: Pirtin salvoksella, 1906. Kansallisgalleria.
Valtiovalta, lääkärit ja riskiryhmät luottavat nyt sinuun – Näytetään yhdessä että me suomalaiset olemme luottamuksen arvoisia karanteenin ylläpitämisessä
Kun New York Times:in toimittaja kysyi minulta torstaina miten Suomi on reagoinut koronavirusepidemiaan, vastasin että meillä on vahva keskinäinen luottamus, jonka ansiosta ihmiset ovat sitoutuneet yhteisen päämäärän – tartuntojen vähentämisen – saavuttamiseen ja keskinäiseen auttamiseen.
Viimeisen viikon aikana on käynyt yhä selvemmäksi että ainoa tapa välttää Italian Lombardian kaltainen terveydenhoitojärjestelmän ylikuormittuminen ja kuolleisuus ovat massiiviset eristäytymistoimenpiteet. Suomessakin suljettiin koulut, kiellettiin yli kymmenen hengen kokoontumiset, suljettiin rajat ja otettiin valmiuslaki käyttöön.
Toivoa luo tieto siitä, että tarpeeksi jyrkillä toimenpiteillä epidemia on mahdollista pysäyttää. Wuhanin alueella – josta epidemia lähti liikkeelle – tartunnat ovat käytännössä lakanneet. Myös Etelä-Koreassa parin viikon takaisen tartuntapiikin jälkeen tilanne näyttää nyt olevan hallinnassa.
Kiinassa eristyskeinot ovat tehonneet. Lähde: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:2020_coronavirus_patients_in_China.svg
Ratkaisevaa on viruksen tartuntakerroin eli kuinka monta uutta henkilöä yksi sairastunut tartuttaa. Kun jokainen tartunnan saanut tartuttaa kaksi tai kolme uutta henkilöä, kasvaa epidemia eksponentiaalisesti kun tartuntamäärät kaksinkertaistuvat joka kolmas päivä – tämä oli tilanne Suomessa ja muualla ennen karanteenin alkua. Kun eristämistoimenpiteet tiputtavat kertoimen alle yhden, alkaa tartunnan saaneiden määrä vähetä. Wuhanissa tämä luku saatiin tiputettua 0,3:n paikkeille ja tartunnat lähtivät jyrkkään laskuun. Kun eristäminen on tarpeeksi tehokasta, voidaan osa pakkokeinoista purkaa varsin nopeasti ja elämä voi palata kohti normaalia uomaansa.
Nyt on Suomessakin onneksi otettu vahvat keinot käyttöön ja parin viikon sisällä näemme ovatko ne riittävän tehokkaat, jotta tartuntamäärät lähtevät laskuun.
Suomen mallissa erityistä on ollut valtiovallan luottamus meihin kansalaisiin. Kiinassa karanteenivalvonta ja rangaistukset olivat autoritääriselle valtiolle tyypillisesti totalitaristisia – yksilönvapauksia ei liikaa kunnioitettu. Myös Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa on otettu kovat pakkokeinot käyttöön karanteenin varmistamiseksi: Ulkonaliikkumiskielto sakkorangaistuksen uhalla, jota poliisit valvovat. Ulkona voi liikkua vain apteekissa ja ruokakaupoissa käymisen kaltaisesta pätevästä syystä. Näihin jyrkkiin toimenpiteisiin jouduttiin koska kansalaiset eivät noudattaneet aiempia kehotuksia välttää kokoontumisia.
Me suomalaiset saamme toistaiseksi käyttää omaa järkeämme karanteenin ylläpitämiseksi. Metsään voi mennä kävelylle, lasten kanssa voi pelata palloa pihalla, rantaan voi mennä kalastamaan. Ravintoloita ei ole vielä pakkosuljettu. Hallitus luottaa siihen että tarpeeksi moni meistä osaa vapaaehtoisesti noudattaa karanteenimääräyksiä, jotta epidemia saadaan kuriin.
On kuitenkin selvää että maan johto seuraa tällä hetkellä tarkasti tilanteen kehittymistä. Jos liian moni heiluu iltaisin baareissa, notkuu kauppakeskuksissa tai muuten laiminlyö karanteenin, niin olemme kohta Italian ja Kiinan tiellä: Pakkokeinoilla, poliisivalvonnalla ja sakoilla työnnetään ihmiset koteihin.
”Olemme antaneet suositukset siitä, että nyt pitää välttää kaikenlaisiin porukoihin ja lähikontakteihin hakeutumista. Seuraamme, noudatetaanko nykyisiä kieltoja. Jos ei, joudumme lähtemään kovempiin toimenpiteisiin ja harkitsemme myös ulkonaliikkumiskieltoon tiukennuksia.”- Pääministeri Sanna Marin
Seuraavat päivät ratkaisevat. Sinun velvollisuutesi on pitää huolta että et ole se heikko lenkki, jonka kautta virus leviää. Sinuun kansalaisena luotetaan että osaat toimia järkevästi ja eliminoida toiminnastasi tartunnan paikat.
Nyt on meidän suomalaisten aika näyttää että olemme tämän luottamuksen arvoisia. Nyt voimme näyttää että meillä puhalletaan yhteen hiileen ja osataan noudattaa karanteenia ilman tarvetta laajamittaiseen poliisikyttäämiseen ja rankaisemiseen.
Luottamus on paras aseemme tässä kriisissä. Tämän mielipiteeni kanssa en ole yksin. Kansalaisten kokeman luottamuksen merkitystä korosti esimerkiksi Jeffrey Sachs, yksi Yhdysvaltain johtavista taloustieteilijöistä, perjantaina World Happiness Reportin julkaisutilaisuudessa. Tilaisuuteen osallistuneiden käyttäytymistieteilijöiden katseet kääntyivät Pohjoismaihin. Meillä on tutkitusti vahvempi luottamus instituutioihin ja kanssaihmisiin kuin missään muualla. Nyt meillä on mahdollisuus näyttää maailmalle että täällä asuu niin järkevää ja viranomaisiin luottavaa kansaa, että pystymme pysäyttämään epidemian ilman totalitaristisia pakkokeinoja.
”Joko me kaikki ymmärrämme, että meidän on kontrolloitava itseämme, tai sitten armeijan on puututtava asiaan… koska meidän on pysäytettävä tämä pandemia” – Rooman pormestari Virginia Raggi
Epidemian pysäyttämiseksi on kaksi vaihtoehtoa: Joko ryhdymme vapaaehtoisesti riittävän tehokkaisiin eristämistoimenpiteisiin käyttäen omaa järkeämme. Tai sitten meidät pakotetaan siihen. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa menee pesuveden mukana järki: Poliisi ei voi tietää rikotko ulkonaliikkumiskieltoa mennäksesi metsäkävelylle vai kapakkaan – molemmissa tapauksissa rapsahtaa sakko. Tätä meistä kukaan ei varmasti halua. Siksi meidän pitää pystyä nyt yhdessä osoittamaan että pystymme vapaaehtoisesti toimimaan järkevästi ja tartuntaketjut pysäyttävästi.
Eli pestään käsiämme, avataan ruokakaupan ovi kyynärpäällämme tai hanskoilla, pidetään etäisyys toisiimme, vältetään turhia kokoontumisia, pidetään lapsemme poissa kouluista. Noudatetaan viranomaisten ja lääkäreiden ohjeita. Näin voimme yhdessä katkaista viruksen leviämisen.
Samalla autetaan toinen toisiamme. Riskiryhmässä olevat tarvitsevat jonkun tuomaan heille ruokaa ja muita välttämättömyyksiä koteihinsa. Moni on karanteenin vuoksi menettänyt elinkeinonsa ja moni yritys ja yrittäjä on ajautumassa konkurssiin. Vanhukset, mielenterveyskuntoutujat, asunnottomat ja monet muut ryhmät jäävät karanteenin vuoksi yksin. Nyt tarvitaan apua sekä valtiovallalta että meiltä kanssakansalaisilta. Tässäkin Pohjoismailla on mahdollisuus näyttää vahvuutensa. Kun kansalaisten sosiaalista pääomaa EU-maissa tarkasteltiin kolmella mittarilla – ihmisten kokema yhteys toisiinsa, hyvät sosiaaliset suhteet ja yhteisen hyvän arvostus – niin Suomi yhdessä Tanskan ja Ruotsin kanssa olivat mittauksen kärjessä. On ollut ilahduttavaa nähdä kuinka paljon naapuriapua, kampanjoita, sovelluksia, avuntarjoamisalustoja ja muita ruohonjuuritason keinoja auttaa toinen toista on jo nyt ilmaantunut meidän kaikkien käyttöön. Me selviämme tästä yhdessä, toinen toistamme auttaen.
Vielä ei tiedetä kuinka rajusti virus iskee Suomeen ja miten terveydenhoitojärjestelmämme tämän kestää. Sairastuneiden ja kuolleiden määrää en uskalla ennustaa.
Mutta uskallan ennustaa että kun toimimme yhdessä, toisiamme auttaen ja yhteen hiileen puhaltaen, niin yhteisönä tulemme ulos tästä kriisistä entistä vahvempana. Olemme tämän epidemian edessä kaikki samassa veneessä. Jokainen voi omalla toiminnallaan olla mukana pelastamassa ihmishenkiä. Autetaan siis toisiamme. Ja tehdään seuraavina viikkoina kaikkemme, jotta yhdessä saamme epidemian pysäytettyä.
Valtiovalta, vanhukset, riskiryhmät, lääkärit ja koko terveydenhoitojärjestelmä luottavat nyt sinuun: toimi siis järkevästi ja tee oma osuutesi epidemian pysäyttämiseksi.
Potilaita ja sairaanhoitaja sotasairaalassa. Kannisto Väinö1941–1942. CC BY 4.0.
Frank Martela 
